Raahen Myötätuuli-galleriassa tänään avattava näyttely kertoo monipuolisesti siitä, missä kuvataide nyt kulkee.
Perinteistä öljyvärimaalausta esittelevät Päivi Pussila ja Jari Huhta. Valokuvataiteen edustajana on Vesa Ranta ja veistotaiteen Kari Södö. Helena Kaikkonen rakentaa teoksia luonnon materiaaleista yhdessä kuitujen, lankojen ja kankaiden sekä paperin kanssa ja yhdistelee vapaasti myös eri tekniikoita. Leena Kangas on löytänyt moniulotteisen paperin.
Oulun Pikisaaressa Vanhalla Villatehtaalla vierekkäisissä työhuoneissa työskentelevät taitelijat kokeilevat yhteisnäyttelyitä, joissa jokainen saa vapaasti tuoda taidettaan esille. Rajoja asettavat vain tilat, kuten nyt Myötätuulen matala katto sekä rajallinen seinäpinta-ala.
Päivi Pussila kertoo olevansa maisemamaalari ja etenkin meri, metsät ja pusikot sekä taivas ovat hänelle tärkeitä kohteita.
– Tavoittelen tauluissani hiljaista ja keskittynyttä olemista, luonnossa viihtyvä taiteilija kertoo.
Perinteistä maalauksesta pitävä Pussila sanoo, ettei maalaustaiteen asema on heikentynyt, vaikka uusia menetelmiä ja tapoja kuvataiteen tekemiseen on valtavasti..
– Loppujen lopuksi öljyvärit ovat kuitenkin vain väline.
Jari Huhta käyttää töissään klassisia taiteen tapoja ja värejä. Hän kuvaa enimmäkseen ihmistä ja tullut tunnetuksi myös muotokuvamaalarina.
Leena Kangas on kulkenut kesän Oulujoen suistossa ja saanut inspiraationsa luonnosta, jonne hän on myös tehnyt omaa taidettaan, eräänlaisia maamerkkejä. Paperi on taipunut tuoreissa, Raaheen tuoduissa töissä veistoksiksi ja installaatioiksi, jotka ovat saaneet luonnon lisäksi ideoita vesirajassa kimaltelevista lasin sirpaleista.
Kari Södö on puuveistosten tekijä ja graafikko. Hänen työskentelytapansa on koota veistokset erilaisista veistetyistä, maalatuista puun kappaleista ja luonnon muovaamista puista, jotka saavat yhteisen muotonsa vasta näyttelyssä.
Nytkin toiseen teokseen on tullut osia aikaisemmista töistä ja aivan uusia. Kierrättäminen ei kuitenkaan ole Södön mukaan ole itsetarkoitus, vaikka se käytännöllistä.
– Olennaisinta on rytmi, entinen muusikko sanoo.
Muusikko, valo- ja videokuvaaja Vesa Rannan kookkaat valokuvat ovat huikeita. Ranta muistetaan muun muassa Jenni Räinän kanssa tehdystä kirjasta Reunalla – Tarinoita Suomen tyhjeneviltä sivukyliltä.