Karjalan Liitto myönsi viime lauantaina Piirakkamestarin arvonimen vihantilaiselle Aija Haukalle. Arvonimi myönnettiin Karjala-talolla Helsingissä.
Aija Haukka on kolmas Vihannin Karjalaseuran piirakkamestari, aiemmat ovat Kirsti Sämpi, joka on Piirakkamestari numero 4 ja Eila Äijälä, Piirakkamestari numero 89. Aija Haukka on Piirakkamestari numero 114.
Vihannin Karjalaseura esitti arvonimen myöntämistä ja esitys eteni piirin hallituksen hyväksynnän kautta liittoon.
– Karjalaisperäinen anoppini Eila Haukka opetti minulle piirakanteon. Nuorena rouvana en vielä innostunut asiasta, mutta kun tyttäret innostuivat tekemään niitä mummun kanssa tajusin, ettei se voi olla niin vaikeaa, Aija kertoo.
Piirakkamestarin arvonimen saajan tulee hallita karjalaisten piirakoiden tekeminen yleisötilaisuuksiin, ei siis vain kotikäyttöön. Tätä kokemusta Aijalla on runsaasti.
– Esimerkiksi yhdistyksemme 70-vuotisjuhlaan niitä leivottiin satoja ja moniin juhliin ja tietysti Vihannin Markkinoille. Nytkin taas pidetään markkinoita edeltävänä päivänä piirakkatalkoot.
Palkittavan henkilön on pitänyt myös opettaa piirakantekoa kursseilla tai yleisötilaisuuksissa ja toimia piirakanleivonnan opettajana tai yleisötilaisuuksissa piirakanteon esittelijänä ainakin 5–10 kertaa. Palkittavan henkilön on myös pitänyt osallistua piirakkakilpailuun joko piirakantekijänä tai tuomarina.
Aijan tuorein kilpailumenestys on viime kesältä – tuolloin hän rypytti itsensä valtakunnallisissa piirakkakilpailuissa naisten sarjan voittajaksi.
Jokainen voi Aijan mielestä oppia tekemään piirakoita, mutta pinnaa se vaatii.
Karjalanpiirakka ei ole mikään nopea leivonnainen. Piirakkasouviin saa puuronkeittämisineen ja kuoritaikinoiden tekemisineen helposti kulumaan kokonaisen päivän, ainakin jos on tarkoitus leipoa isompi määrä.
– Kun alan tehdä yksikseni piirakoita, niitä tulee 120. Porukalla niitä syntyy jo satoja.
Aijan suhde piirakoihin on rakas, mutta moni-ilmeinen. Suhde riippuu hetkestä, jota varten piirakoita leivotaan.
– Jos piirakoita tehdään ruuaksi, tehdään isompia, esimerkiksi aamupalalla tarjottavaksi. Juhlaan tehdään pienempiä piirakoita, koska ne ovat silloin yhtenä tarjottavana muiden joukossa.
Piirakat kuuluvat Aijan pöydässä aina juhlahetkiin, nimenomaan isoihin juhliin, kuten pääsiäispöytään, joulupöytään ja perhejuhliin. Aina kun jotakin erityistä tapahtuu, nautitaan myös piirakoita.
Vihannin Karjalaseurassa piirakat ovat hyvin tärkeässä asemassa. Ne ovat yhdistyksen bravuurituote.
Piirakoita paistaa hyväksi tiimiksi kouliutunut naisjoukko ja muutama mieskin on paistamisessa apuna.
Aija näkee piirakan osana karjalaista ruokakulttuuria, jota hän vaalii ennen kaikkea omien lastensa takia.
– Lapsillani karjalaisuus on verenperintönä ja sitä haluan olla vahvistamassa. Äidillä on usein suuri merkitys tämmöisissä asioissa. Ylipäätään karjalaisen kansan kohtalo koskettaa minua tunnetasolla. Edesmenneen appeni kanssa minulla oli hyvät välit ja hänen kanssaan tuli paljon keskusteltua näistä asioista.