Raahen historiaan pureutuvalle näyttelylle on ollut kysyntää Soveliuksen talolla kaksi vuotta sitten pidetyn suositun nukkenäyttelyn jälkeen.
Tuula Lehtonurmen ja Maria Morkon uudessa kaksitoistaosaisessa nukkenäyttelyssä on jopa neljäkymmentä nukkea, mikä on kahdelle tekijälle paljon.
Vaikka osa nukeista on aiemmista kokonaisuuksista lainattuja, on näyttelyn tekemiseen kulunut melkoinen tuntimäärä.
–Nukkien ja kokonaisuuksien tekemiseen menee kauan aikaa, hengähtää Lehtonurmi ja kertoo koko näyttelyn valmistamiseen kuluneen kuukausia.
Esimerkiksi Sortinsakki rantautuu -teokseen kului aikaa kummaltakin naiselta nelisenkymmentä tuntia.
Kokoelmat ja tilateokset saavat alkunsa aiheen ja hahmojen miettimisestä. Nuket tehdään alusta asti itse aina kasvojen muotoilusta vaatteisiin ja peruukkeihin. Kulissien tekemiseen kuluu myös oma aikansa.
Historiaan on päästy suunnitteluvaiheessa tutustumaan, sillä osa nukkehahmoista perustuu todellisiin menneisyyden henkilöihin. Eräs niistä on Mathilda Lacke, eli "Himmelska", josta riittää tarinaa.
–Parasta on, kun kehitellään hauskoja juttuja, joista katsoja tulee hyvälle tuulelle, toteavat naiset.
Nukkeharrastus vei Morkon mennessään vuosia sitten: vuosisadan vaihteessa käydyn nukketaiteilijakoulutuksen päätteeksi hän intoutui yhdessä kurssitoveriensa kanssa perustamaan Suomen nukketaiteilijat ry:n.
Noin kahdenkymmenen aktiivijäsenen yhdistyksen toimintaa rytmittää ennen kaikkea yhdessä valmistellut isommat vuosittaiset näyttelyt. Näyttelyiden ensiesitykset järjestetään tavallisesti Jyväskylän käsityömuseossa.
Yhteisiä tilateoksia yhdistykselle on kertynyt vuokrattavaksi kolmisentoista ja lisää tulee.
–Tuleva näyttely on aivan erityylinen kuin aiemmat ja se tehdään Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi, he selventävät.
Harrastuksessa inspiroi naisia eniten toteutuksen monipuolisuus, sillä nukkeja ja kokoelmia tehtäessä pääsee tekemään käsillään niin erilaisia työvaiheita. Lisäksi valmiin kokoelman näkeminen motivoi aina luomaan uutta.
–Haaveena on, että voitaisiin tuoda Raaheen isompia kokonaisuuksia, mutta esteinä on muun muassa rahoitus, kuljetus ja näyttelyjen vaatima suuri tilantarve, kertoo Lehtonurmi.
