Tänäänkin Raahessa menee kouluun pieni poika, joka pelkää kiusatuksi tulemista. Miten voimme häntä auttaa? Tuula Kellola kaipaa nollatoleranssia ja ilmiantosivustoa Raaheen.
Hän voi olla Antti, Toni, Marko, Miikka tai Tuukka. Emme tiedä, kuka hän on. Mutta hän on tuntematon pieni poika, jota isommat koululaiset kiusaavat.
He vetävät tuolia hänen altaan, riepottelevat hänen reppuaan, vievät hänen kännykkänsä ja rahansa, kampittavat häntä kävellessä, repivät hänen vaatteitaan.
Tuula Kellola kuuli hänestä nuorilta, jotka ovat yrittäneet puuttua hänen kiusaamiseensa.
Hän kuuli siitä heiltä siksi, että kun nuoret olivat sanoneet asiasta opettajalle, tämä oli vastannut, ettei kaikkeen voi puuttua, ja siksi, että he eivät uskalla kertoa siitä vanhemmilleen. Vanhemmat voisivat kertoa koululle ja sitten, kun kiusaajat saavat selville, kuka asiasta on kertonut, kiusaaminen siirtyisi heihin.
Näin lapsi ajattelee.
Mutta mitä ajattelevat aikuiset? Tuula Kellolasta meidän aikuisten pitäisi olla viisaampia.
Hän lupasi nuorille tehdä jotain. Hän ehdottaa nyt, että Raaheen julistettaisiin kiusaamisen nollatoleranssi niin kouluihin kuin kaikkiin kaupungin organisaatioihinkin – jopa valtuustoon. Onhan näin tehty eduskunnassa, armeijassa ja poliisissa.
– Miksei siis kouluissa, missä kaikkein pahasimmat käyvät? hän kysyy.
– Valtuusto tai kaupunginhallitus voisi päättää, että kaikelle kiusaamiselle tehdään kaupungissa stoppi. Jopa valtuutetut voisivat lopettaa toistensa kiusaamisen, Kellola, entinen perussuomalainen valtuutettu toivoo.
Lue lisää Raahen Seudun printtiversiosta