Älä ohita va­rik­sen­mar­jaa: Pieni, musta ter­veys­pom­mi

Arktiset Aromit ry on valinnut variksenmarjan vuoden 2017 luonnonmarjaksi. Marja on myös melkoinen antioksidantti.

Islannissa ja Norjassa variksenmarjamehua juodaan flunssalääkkeeksi. Saamelaiset ovat tunteneet kaarnikan hyvää tekevät vaikutukset jo kauan.
Islannissa ja Norjassa variksenmarjamehua juodaan flunssalääkkeeksi. Saamelaiset ovat tunteneet kaarnikan hyvää tekevät vaikutukset jo kauan.

Variksenmarjan kotitalouskäyttö on lisääntymässä, mutta tulee vielä kaukana mustikasta ja puolukasta.

Kaikkia marjan hyviä ominaisuuksia ei vielä tunneta riittävästi, vaikka siitä olisi aineksia jopa erinomaisiksi vientituotteiksi. Runsassatoinen ja koko maassa esiintyvä variksenmarja sisältää paljon antosyaaneja, kuten A-tyypin proantosyaaneja, joiden terveysvaikutuksia on tutkittu muun muassa virtsatietulehduksissa.

Variksenmarjan kokonaisantioksidanttipitoisuus on korkea. Antioksidantit ehkäisevät elimistössä vapaiden happiradikaalien aiheuttamaa rasvojen hapettumista.

Ravintokuidun lähteenä variksenmarja on hyvä. 2 desiä variksenmarjoja sisältää saman määrän ravintokuitua, kuin esimerkiksi reilu 1 dl rusinoita.

Kotitalouksissa variksenmarjasta voidaan valmistaa mehuja, hilloja ja hyytelöitä sellaisenaan tai yhdistelemällä sitä muiden marjojen kanssa.

Mehuissa variksenmarja sopii esimerkiksi punaherukan, puolukan ja mustikan kanssa.

Variksenmarja on myös hyvä pirtelön raaka-aine ja sopii myös hillon valmistukseen keitettynä yhdessä muiden marjojen tai raparperin kanssa.

Variksenmarjaa hyödyntävät yritykset tekevät mm. erilaisia juomia ja mehuja, hilloja, hyytelöitä, marjaviinejä sekä marjajauheita.

Variksenmarja on yleinen kasvi koko Suomessa ja sitä esiintyy runsaimmin kuivilla ja kuivahkoilla tuoreilla kankailla.

Satokausi on melko pitkä. Sitä voidaan kerätä elokuulta lumentuloon saakka. Ylivuotisia marjoja kotitaloudet voivat kerätä karpalon tapaan myös keväällä.

Variksenmarjan lehdet ovat ikivihreät, neulasmaiset ja varren rönsyt kasvavat usein maanmyötäisesti. Marjat ovat kiiltävän mustia.

Paistetut banaanit variksenmarjakastikkeessa

gluteeniton, maidoton, munaton

4 dl variksenmarjoja

2 dl fariinisokeria

3 rkl sitruunamehua

0,75 dl vettä

4 banaania

Jauha marjat tehosekoittajassa. Laita marjat, sokeri ja vesi paistinpannuun. Kuori banaanit ja halkaise pitkittäin kahtia. Pirskota hieman sitruunamehua banaanien päälle. Laita banaanit paistinpannuun marjaseoksen joukkoon. Valele banaaneja silloin tällöin ja kypsennä marjaseoksessa 5-10 minuuttia. Siirrä banaanit tarjoiluastiaan ja kaada marjaseos päälle. Tarjoa kuumina jäätelön kanssa.

Variksenmarjapiirakka

100 g margariinia

3 tl sokeria

1 kananmuna

2 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

Täyte:

1/2 l variksenmarjoja

200 g maitorahkaa

1 kananmuna

1 dl maitoa

1 dl sokeria

Sekoita rasva ja sokeri hyvin keskenään. Lisää kananmuna sekä vehnäjauho-leivinjauhoseos. Anna taikinan levätä hetken ja levitä se sitten irtopohjaiseen piirakkavuokaan. Levitä taikinapohjan päälle ensin variksenmarjat. Sekoita maitorahkan joukkoon kananmuna, maito ja sokeri. Lisää seos variksenmarjojen päälle. Paista piirakkaa 200 asteessa noin 30-35 minuuttia. Lähde: Arktiset Aromit ry

FAKTAA

Variksenmarjasta kasvaa Suomessa kaksi lajia; Etelän- ja pohjanvariksenmarja. Pohjois-Suomessa kasvava pohjanvariksenmarja on sadoltaan runsaampi.

Variksenmarjan sato on puolukan ja mustikan jälkeen kolmanneksi suurin, hyvänä vuotena n.120 miljoonaa kiloa.

Variksenmarja on 10–30 cm korkea varpu, jonka talvehtivat, ruodittomat lehdet ovat 3–7 mm pitkiä, neulasmaisia, onttoja, ja niiden alapinnalla on vaalea juovamainen rako. Punaiset kukat puhkeavat lehtihankoihin. Kukinta-aikaa on huhti-kesäkuu. Mehevä luumarja on väriltään kiiltävän musta.

Mainos
Raahen Seudun pelit

Pelaa Raahen Seudun digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä