Ap­tee­kil­le tun­nus­tus­ta

Raahen Seudun Muistiyhdistys jakoi historiansa ensimmäisen Muistiystävällinen teko -palkinnon.

Liisa Kaijankoski ja Onerva Raivio (oik.) palkitsivat Härkätorin Apteekin. Apteekkari Raili Koivula (kesk.) otti vastaan Muistiystävällinen teko -palkinnon.
Liisa Kaijankoski ja Onerva Raivio (oik.) palkitsivat Härkätorin Apteekin. Apteekkari Raili Koivula (kesk.) otti vastaan Muistiystävällinen teko -palkinnon.
Kuva: Sari Jaatinen

Härkätorin Apteekin apteekkari Raili Koivula sai kunnian vastaanottaa ensimmäisen Muistiystävällinen teko -palkinnon.

Raahen Seudun Muistiyhdistys myönsi palkinnon Härkätorin Apteekille lukuisten saamiensa hyvien palautteiden takia.

– Härkätorin Apteekissa saa ystävällistä palvelua, asiat ovat hyvin esillä, sinne on hyvä mennä, palvelu on henkilökohtaista ja voi ihan rauhassa istahtaa, listasi Raahen Seudun Muistiyhdistyksen puheenjohtaja Onerva Raivio tunnustuksen saajan meriittejä.

Koivula oli apteekin saamasta palkinnosta hyvin iloinen. Hän totesi, että apteekissa on haluttu tuottaa asiakkaille hyvää mieltä ja henkilökunta on saanut kiitosta lämpimästä ja läheisestä palvelusta. Tavoitteena on hyvän mielen palvelu.

– Ihana kuulla kun annetaan hyvää palautetta. Olemme varmaankin pystyneet keskittymään asiakaspalvelua. Reseptiloossimme mahdollistavat kiireettömän kohtaamisen ja asiakaspalveluun panostamme koko ajan, Koivula sanoi.

Palkinnolla muistiyhdistys nostaa esiin tärkeän asian: muistiystävälliset teot ylipäätään. Niitä voi tehdä jokainen, eikä kyse ole mistään ihmeellisestä.

– Kirjoitetaan kirjeitä, lähetetään kortteja, kylätellään, kutsutaan kaveriksi konsertteihin ja teatteriin, käydään erilaisissa tilaisuuksissa, Raivio vinkkasi.

Hän korosti myönteistä ilmapiiriä muistisairaan kohtaamisessa. Hänelle on oltava ihminen, eikä käytetä loukkaavia ilmaisuja.

– Usein kuulee sanottavan "nyt iski dementia", kun jotakin asiaa ei muisteta. Unohtamisia sattuu meille jokaiselle, joten on parempi puhua muistamattomuudesta.

Erityisen tärkeäksi Raivio nostaa muistelemisen. Moni muistisairas pystyy palauttamaan mieleen hyvinkin kaukaisia asioita.

"Muisteluttamisen" aikana voi purkautua moni mielen perukoille työnnetty käsittelemätön asia.

– Puhuttamisen tarkoitus on siinä, että ihmisen elämä tasaantuu. Mielessä voi olla asioita, jotka ovat jääneet vaivaamaan.

Raivio itse huolehtii 93-vuotiaasta äidistään, joka asuu Tervolassa.

Sisarusringistä aina se joka ehtii, viettää aikaa äidin kanssa, käyttää kaupassa ja elää arkea yhdessä.

– Opin edelleen äidiltäni. Hän muun muassa jumppaa heti herättyään. Äitini muisteluista olen oppinut valtavasti omasta suvustani.

Juhlaan on muistiyhdistyksellä aihetta.

Sunnuntaina vietetään juhlaa palvelukeskus Kreivinajassa, paikassa, josta muistiyhdistyksen toiminta 20 vuotta sitten alkoi.

– Yhdistyksessä on ollut todella ahkeria ihmisiä, jotka ovat alkaneet ajaa muistisairaiden asiaa ja kehittäneet toimintaa, Raivio sanoo.

Isoimmiksi aikaansaannoksiksi Raivio nostaa muistisairaiden ohjauksen ja neuvonnan sekä jäsenhankinnan. Jäsenistön kautta tieto ja ymmärrys muistisairauksista on saatu leviämään.

– Varsinkin vertaisryhmäkokoontumiset ovat olleet erittäin tärkeitä – se joukkoon kuulumisen tunne.

Ilmoita asiavirheestä