Keskiviikkona YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä vietettiin myös valtakunnallista asunnottomien yötä. Raahessa kokoonnuttiin Härkätorin puistoon, missä asunnottomien auttamista mietittiin esimerkiksi paneelikeskustelussa.
Suomessa on noin 7000 asunnotonta, joista valtaosa asuu pääkaupunkiseudulla. Raahen tilaisuudessa arviot kaupungissa olevien asunnottomien määrästä vaihtelivat 10:n ja 100:n välillä. Aihe puhutti Raahessa myös keväällä, jolloin kaupunginhallitus sai tilaamansa selvityksen asunnottomien määrästä ja ratkaisuehdotuksia, kuten yömajan perustaminen ja kuntouttava työtoiminta päihteiden väärinkäyttäjille.
Mielikuvissa pitkäaikainen päihteiden käyttö ja asunnottomuus liittyvät kiinteästi yhteen. Usein näin onkin, mutta se ei ole koko kuva. Asunnottomuus ei aina ole seurausta omista valinnoista eikä tilannetta voi välttämättä omin avuin korjata. Asunnottomuus koskettaa esimerkiksi avioeron vuoksi kodittomaksi jääneitä, luottotietonsa menettäneitä tai vähävaraisia nuoria. Valtaosa ulkona, porttikäytävissä ja muissa tilapäiskyhäelmissä yöpyvistä katuasunnottomista on toki keski-ikäisiä miehiä siitäkin syystä, että naisilla on ongelmatilanteessa usein tiheämpi tukiverkko kuin miehillä.
Suomessa on onnistuttu vähentämään asunnottomuutta asunto ensin -periaatteella, jonka mukaan oma asunto on lähtökohta muulle kuntoutumiselle. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen lisäksi asunnottomat tarvitsevat usein moniammatillista apua. Myös tuettu asuminen voi olla oikea ratkaisu osalle asunnottomista.