Mettalanmäen lepakkoepäilyn vuoksi Raahessa on tehty kesällä kolme lepakkotutkimusta sijoittuen kesä-, heinä- ja elokuulle. Osuuskauppa Arina suunnittelee parhaillaan uuden Prismakeskuksen rakentamista kyseiselle alueelle. Lepakkoselvitys Mettalanmäellä viivästyttää alueelle suunniteltavan uuden Prismakeskuksen poikkeamislupa- ja rakennuslupaprosessia. Lepakkoselvityksen teki Sweco Finland Oy, ja loppuraportointi tehdään viimeistään syyskuussa. Selvityksessä lepakoita havainnoitiin ultraääni-ilmaisimen avulla lepakoille sopivilta alueilta.
Lepakkoselvityksessä kuvataan alueen lepakkolajisto ja havaintopaikat, lepakoiden kannalta arvokkaat alueet, eli lisääntymis- ja levähdyspaikat, ruokailualueet sekä siirtymäreitit, ja annetaan suositukset mahdollisten haittavaikutusten minimoimiseksi. Raahen Seutu pääsi seuramaan kesän viimeistä lepakkoselvitystä.
Lepakkoselvitystä Raaheen saapui tekemään luontoasiantuntija Heidi Verkkosaari Sweco Finland Oy:stä. Verkkosaaren työskentelyvälineisiin kuuluvat puhelin sekä pieni, kahden postimerkin kokoinen ultraäänidetektori, joka kiinnitetään puhelimeen kiinni. Tärkeää on pitää silmät ja korvat auki, siis havainnoida alueella kulkiessa.
– Kaikki lähtee sään kyttäämisestä jo etukäteen. On tärkeää, että selvitystä tehtäessä olisi poutaista eikä tuulisi kauheasti, Verkkosaari sanoo.
Lepakot liikkuvat eniten pari tuntia auringonlaskun jälkeen ja pari tuntia ennen auringon nousua. Tapaamme Verkkosaaren Mettalanmäen alueella puoli kymmeneltä illalla. Hän arvioi, että koko tutkimukseen menee kahdesta kolmeen tuntiin.
– Olen ennalta katsonut kartasta potentiaalisia paikkoja. Tällä kolmannella kerralla tarkistan myös edellisten selvitysten paikat.
Selvityksiä on tehty kolme eri aikoihin kesällä, jotta otannalle saataisiin luotettavuutta.
Aloitamme selvityksen alueen reunalla olevasta ladosta. Verkkosaari kertoo, että ladot ovat lepakoille tyypillisiä päiväpiilopaikkoja. Ladon sisään hän ei mene työturvallisuussyistä. Verkkosaari kiinnittää aktiividetektorin puhelimeensa ja käynnistää sovelluksen. Laite ja sovellus muuttavat lepakon ultraäänen ihmiskorvalle kuultavaksi. Lepakot ääntelevät lentäessään, mutta niiden ääni on niin korkeataajuista, että sitä ei yleensä ihmiskorvin kuule.
– Jos sovellus havaitsee lepakon ääntä, se tarjoaa heti, että mikä laji voisi olla kyseessä. Äänitteisiin voi palata jälkikäteen, Verkkosaari sanoo.
Välillä laite ottaa häiriöääntä, mutta Verkkosaaren mukaan sovelluksesta näkee heti, kun se havaitsee lepakoita. Ladosta ei tule havaintoja lepakoista. Siirrymme hieman eteenpäin, ja lähdemme kulkemaan suoraan pusikkoon, jotta pääsemme potentiaalisille alueille.
– Lepakot eivät viihdy näin tiheässä pusikoissa, sillä lepakot lentävät matalalla. Metsän ja pellon reunat sen sijaan ovat potentiaalisia paikkoja.
Lepakot saalistavat hyönteisiä. Verkkosaari vinkkaa, että jos haluaa vähentää hyttysiä esimerkiksi mökillä, kannattaa puuhun asentaa lepakonpönttöjä.
– Jos lepakot omaksuvat pöntön pesäpaikakseen päiväajaksi, ne saattavat lähteä siitä yölennolle saalistamaan hyttysiä.
Tiheämmässä pusikossa alkaa jo hämärtää. Verkkosaari kaivaa taskustaan avuksi taskulampun. Hän laittaa potentiaalisissa kohdissa detektorin kiinni puhelimeen, jatkuvasti havainnoiden omilla aisteillaan.
– Aina hieman jännittää, että pysyyhän tämä pieni laite tallessa, hän sanoo ottaessaan detektoria esille takin taskusta.
Hetken aikaa kuljettuamme detektori saa heikon osuman ja juuri kuvaajan ottaessa kuvaa puhelimesta, näytölle lävähtää kahden eri lepakkolajin kuvat. Tunnelma ikään kuin pysähtyy hetkeksi.
– Tästä kohdasta täytyy ottaa lisää otantoja, Verkkosaari sanoo mietteliäästi.
Kartoitushetkellä ei vielä voi sanoa, oliko havainto luotettava. Myöhemmin selviää, ettei todistamamme havainto ollut luotettava eikä sitä näin ollen lasketa havainnoksi.
Mettalanmäellä hyttysiä riittää, eli lepakoille löytyisi hyvin syötävää alueelta. Illan hämärtyessä nousee mahdollisuudet havaintoihin. Raahen Seudun ollessa paikalla varmoja lepakkohavaintoja ei havaita – kuten ei kahdella edelliselläkään kartoituskerralla. Jätämme Verkkosaaren jatkamaan tutkimuksen loppuun ja toivotamme mukavaa työyötä. Verkkosaari kertoo tutkimusyön jälkeen, että hankealueen reunalta tuli myöhemmin yöllä yksi pohjanlepakkohavainto.
Alla olevasta painikkeesta voit kuunnella, miltä pohjanlepakko kuulostaa. Kyseinen ääni ei ole nauhoitettu Raahesta.
Mettalanmäen lepakkoepäilyn takana oli kansalaishavainto. Lepakot ovat EU:n luontodirektiivin mukaisesti vahvan suojelun piirissä. Raahen kaupungin kaavoituspäällikön Anu Syrjäpalon mukaan yksittäinen lepakkohavainto löytyi samoilta suunnilta kuin mistä aiempi kansalaishavainto oli tehty.
– Havainto oli siis aiheellinen ja on hyvä, että se saatiin paikannettua, Syrjäpalo toteaa.
Jo kansalaishavainnon perusteella Prismakeskuksen suunnitelmaan on jätetty puistomainen suojavyöhyke hankealueen ja lepakkohavaintopaikan väliin.
– Pelkästään kunnallisteknisistä syistä alueelle jää puskurivyöhykettä, sillä hulevedet pitää järjestää pois, sanoo Syrjäpalo.
Sweco Finland Oy:n luontotiimin esihenkilö Marko Takala vahvistaa, että kyseisellä yksittäisellä lepakkohavainnolla ei ole vaikutusta hankkeeseen. Takala kertoo, että pohjanlepakot muuttavat tyypillisesti elokuussa: ne siirtyvät talvehtimispaikoille tai muuttavat pidemmän matkan.
– Muilla tutkimuskerroilla lepakoita ei ole havaittu, joten todennäköisesti tämä yksilö on tekemässä muuttoa ja siten käymässä alueella vain väliaikaisesti, Takala sanoo.
Todettu lepakkohavainto luokitellaan luokkaan III, muu lepakoiden käyttämä alue. Tämä tarkoittaa, että maankäytössä mahdollisuuksien mukaan huomioidaan alueen arvo lepakoille. Havainto on sisällytetty nykyiseen suunnitelmaan.
– Lepakot voivat jatkossakin ruokailla alueella, sillä alueelle jätetään puistomainen suojavyöhyke, Takala sanoo.