Eri puolilta maailmaa on kantautunut huolestuttavia tutkimustuloksia hyönteismäärien vähenemisestä. Suomessakin auton tuulilasi pysyy kesäisin entistä puhtaampana… Hyönteiskadolla saattaa olla arvaamattomat vaikutukset ekosysteemien toiminnalle, lajien välisiin suhteisiin ja aineiden kiertoon. Erityisen huolestuttavaa on pölyttäjähyönteisten väheneminen.
Hupenemiseen ovat syynä erilaiset torjunta-aineet, sopivien pesäpaikkojen väheneminen ja elinympäristöjen yksipuolistuminen. Ihmistoiminnan seurauksena pölyttäjille on tarjolla entistä vähemmän luonnonkukkia, elintärkeitä mesi- ja siitepölylähteitä. Pölyttäjäkato johtaa taloudellisiin menetyksiin, kun esimerkiksi monien hedelmä-, marja-, öljy- ja rehukasvien sadot pienenevät.
Pölyttäjiä voi auttaa omalla kotipihallaan. Noudattamalla hallittua hoitamattomuutta luonnonkasvit saavat lisää elintilaa. Nurmikot kannattaa jättää niityiksi ja koristeiksi valita metisiä kukkakasveja. Antaa voikukkien ja apiloiden kukkia, sillä ne ovat tärkeitä ravintolähteitä pölyttäjille. Pajukoita ei tule raivata vallan pois, sillä pajunkissojen auettua kukinnoiksi niiden siitepöly on ensiravintoa uutta pesää perustaville kimalaiskuningattarille.
Auttaa voi myös rakentamalla hyönteishotellin. Netistä löytyy monenlaisia rakennusohjeita. Yksinkertainen malli koloissa pesiville erakkomehiläisille syntyy vaikkapa maitotölkistä ja järviruon pätkistä tai poraamalla 10 cm syviä ja 5–10 mm:n läpimittaisia reikiä vaakasuoraan ripustetun koivupöllin päähän. Puutarhan omenat ja vadelmat kiittävät! Tutkimusten mukaan mustikkasatokin paranee pölyttäjien pesäpaikkojen lähellä.
Maataloudessa käytettyjen torjunta-aineiden haittoja hyönteisille voi vähentää suosimalla luonnonmukaisesti tuotettuja elintarvikkeita ja kulutustuotteita.
Kimalaiset kuuluvat pölyttäjien parhaimmistoon. Oulun yliopistossa tutkijatohtori Olli Loukolan johtama tutkimusryhmä selvittelee kimalaisten sosiaalista älykkyyttä ja muun muassa torjunta- aineiden vaikutuksia siihen.
Tutkimuksista kerrotaan suomenkielisillä ötökkäakatemia.fi-nettisivulla, jotka liittyvät Tieteen tiedotuksen rahoittaman Huippututkimus tutuksi -hankkeeseen.
Ötökkäakatemia.fi-nettisivuilta löytyy lisäksi tietoa Oulun ja Helsingin yliopistojen kiiltomato- ja muurahaistutkimuksista.
Erilaiset pölyttäjät
Kimalainen on monien mielestä helpoin tunnistettava: se on muhkea ja pörröinen. Kimalainen on tuttu näky monissa kotipuutarhan kukissa. Kimalaislajeja on Suomessa tavattu noin kolmekymmentä.
Erakkomehiläiset ovat villimehiläisiä. Ne elävät yksin tai pienissä yhdyskunnissa, mutta vailla samanlaista sosiaalista luonnetta kuin mehiläiset ja kimalaiset. Suomessa on tavattu noin 190 erakkomehiläislajia.
Kukkakärpäset muistuttavat ulkomuodoltaan pistiäisiä, mutta niillä ei ole pistintä. Kukkakärpäsiä on tavattu Suomesta satoja lajeja.
Vaikka perhosilla ei olekaan pörröistä vartaloa, kuten esimerkiksi mehiläisillä, johon siitepöly tarttuisi, niin silti niillä on merkityksensä pölyttäjinä. Erilaiset kukat tarvitsevat erilaisia pölyttäjiä, ja perhosen rakenne toimii tiettyjen kasvien pölytyksessä.
Myös monet muut hyönteiset, esimerkiksi kaksisiipiset, ripsiäiset ja kovakuoriaiset, työskentelevät osaltaan pölyttäjinä.