Avo­kont­to­ril­la on puo­len­sa ja puo­len­sa

Raahelaislähtöisen Annu Haapakankaan väitöskirjan aihe avotoimistomelun haitoista ja ongelmien ratkaisuista antaa uutta tietoa.

Annu Haapakankaan väitöskirjan materiaalia oli kerätty 21 toimistosta, joissa oli enemmän tai vähemmän meluongelmia. Kuva Raahen Megan toimistosta, joka ei ollut mukana tutkimuksessa. Annu Haapakangas kirjoitti Raahen lukiosta ylioppilaaksi vuonna 1997. Psykologian maisteriksi hän valmistui Turun yliopistosta vuonna 2003.
Annu Haapakankaan väitöskirjan materiaalia oli kerätty 21 toimistosta, joissa oli enemmän tai vähemmän meluongelmia. Kuva Raahen Megan toimistosta, joka ei ollut mukana tutkimuksessa.
Annu Haapakankaan väitöskirjan materiaalia oli kerätty 21 toimistosta, joissa oli enemmän tai vähemmän meluongelmia. Kuva Raahen Megan toimistosta, joka ei ollut mukana tutkimuksessa.

Istut työpöytäsi ääressä ja yrität keskittyä tarkkuutta ja ajattelua vaativaan tehtävääsi. Huomiosi kiinnittyy väkisinkin vieressä käytävään keskusteluun, vähän kauempana työkaveri käy puhelinkeskustelua asiakkaansa kanssa. Pätkii, pätkii, ajatuksesta ei saa kiinni ja kokonaisuus hämärtyy, jälleen kerran. Vastaäänikuulokkeetkaan eivät tunnu auttavan, vaan ympäristön äänet katkaisevat ajatuksenjuoksun.

Tapaus voisi olla tyyppiesimerkki kesäkuun alussa Turun yliopistossa väitelleen Annu Haapakankaan väitöskirjamateriaalista. Haapakankaan tutkimuskohteena oli avotoimistomelu, sen haitat ja ongelmien ratkaisut. Suuren yleisön näkökulmasta merkittävä tutkimuskohde nykyisen avokonttoristumisen aikakautena.

–Silloin ongelma on jo melkoinen, jos joudutaan käyttämään kuulokkeita, huomauttaa Annu Haapakangas.

Avotoimistojen melua on tutkittu, mutta uutta väistökirjassa oli psykologisen ja huoneakustisen näkökulman yhdistäminen.

–Työolosuhteiden parantaminen edellyttää sekä ihmisten käyttäytymisen että tilan akustisten ominaisuuksien ymmärtämistä.

Meluongelmien Haapakangas uskoo vaikuttavan myös työn tuottavuuteen, mutta haitan muuttaminen euroiksi onkin jo toinen juttu.

–Helpottaisi ongelmien ratkaisua ja asialle tehtäisiinkin jotain, jos luvut olisi lyötävissä tiskiin, miettii Haapakangas.

Tutkimustulos vahvisti sen, mikä monella avokonttorissa työskentelevällä on takaraivossaan jo ollutkin. Ympäristön häiriötekijät, etenkin puheäänet, heikentävät tyytyväisyyttä työympäristöön, lisäävät työskentelyn koettua kuormittavuutta ja altistavat stressioireille.

Väitöskirjan tulokset perustuvat laboratorio-olosuhteissa toteutettuihin kokeisiin sekä 21 toimistossa tehtyihin kyselyihin ja akustisiin mittauksiin. Koehenkilöillä tehdyt tutkimukset osoittivat, että hyvin erottuvat puheäänet lisäävät virheiden määrää tietyissä keskittymistä vaativissa tehtävissä, vaikka ihminen yrittää sulkea äänet mielestään.

Haapakangas havaitsi myös, että työympäristön melu ja muut häiriötekijät olivat selittäviä tekijöitä stressioireiden lisääntymiselle ja yhteistyön heikkenemiselle avotoimistoon muuton jälkeen.

Tutkija pohdiskelee, että pahimmissa tapauksissa avotoimiston haitat saattavat henkilöityä ja aiheuttaa ristiriitoja työyhteisössä. Työolojen ongelmat voivat muuttua yksilön ongelmiksi.

Haapakangas näkee, että toivotonta avokonttoria ei olekaan. Aina on tehtävissä jotain.

Tulosten mukaan melun haitat vähenevät sellaisella akustisella toteutuksella, joka vaikuttaa juuri häiritsevimpien puheäänten erottuvuuteen. Hyvät olosuhteet voidaan saavuttaa kokonaisvaltaisella akustisella suunnittelulla, johon kuuluvat sermien, vaimennusmateriaalien ja peiteäänien yhtäaikainen käyttö.

Yllättävää kyllä häiritsevän melun ongelmia voidaan hillitä lisäämällä ääntä! Tasainen kaiuttimista tuotettu ilmastointihurinan kaltainen ääni häivyttää kauempana tuotetun äänen, mutta mahdollistaa lähietäisyydellä käytävän keskustelun. Samalla tavoin hurina häivyttää myös omat keskustelusi, niin ettei niitä koko toimiston tarvitse kuunnella.

Akustisella toteutuksellakin on rajansa, sillä kaikkia häiritseviä ääniä ei avoimessa työtilassa voida poistaa. Hyvä ratkaisu meluongelmien selättämiseksi ovat monitilatoimistot, joissa on avokonttorin lisäksi hiljaisia työtiloja vetäytyä tekemään keskittymistä vaativia tehtäviä.

–Hiljaisten työtilojen tarjoaminen vaikuttaisi vähentävän kokemusta häiritsevästä melusta ja melun muita haittoja. Hiljaisia tiloja tulee kuitenkin olla riittävästi ja niihin siirtymisen pitää olla helppoa.

Tutkimusmateriaalin 21 toimiston joukossa melusta kärsi pahimmillaan 70 prosenttia työntekijöistä ja vähimmillään alle 10 prosenttia. Hyvässä avotoimistossa oli sermejä, käytetty ääniä vaimentavia materiaaleja, tehtiin etätöitä ja asiakaskäyntejä. Tilassa oli myös ilmanvaihdon huminan kaltaista, puheääntä heikentävää peiteääntä. Jos joku miettii oman konttorinsa ratkaisuksi musiikkia peiteääneksi, niin sitä ei Haapakangas suosittele.

Mikä on melututkijan oma valinta mieluisammaksi työtilaksi, avotoimisto, monitilatoimisto vai oma huone? Hetken miettimisen jälkeen Haapakangas kallistuu oman huoneen kannalle. Kokemusta on myös avokonttorista. Fakta kuitenkin on, että yleisellä tasolla omiin työtiloihin tuskin on paluuta. Rakentaminen suuntautuu monitilatoimistoihin.

Ilmoita asiavirheestä