Fredrik Oscar (1855-1896) ja Rosa (1857-1928) Soveliuksen esikoinen syntyi 10.4.1878. Poika sai kasteessa nimen Bertil Sovio Sovelius. Sukunimen muututtua Sovioksi jäi ristimänimi Sovio pois käytöstä vuonna 1906.
Bertil Sovio oli kiinnostunut historiasta ja olisi alkeiskoulun jälkeen halunnut opiskella historiaa, mutta kauppiassuvun vesana hänet ohjattiin Raahen Porvari- ja Kauppakouluun, jossa hän opiskeli vuosina 1893-1896. Hänen valmistautumisensa liikealalle jatkui ensin Englannissa vuonna 1897 ja sitten Saksassa Hallterman & Brattströmin tukkuliikkeessä vuonna 1898. Hän päätti opintonsa harjoittelemalla Hackman & Co:lla Viipurissa. Hän aloitti työuransa kirjanpitäjänä Langin liikkeessä vuonna 1898.
Bertilin isä Fredrik Oscar Sovelius sai Johan Langin tukkukaupan ja laivanvarustusliikkeen johdettavakseen vuonna 1893. Hän kuoli keuhkotautiin vuonna 1896. Rosa-rouva joutui nyt huolehtimaan liikkeen hoidosta. Pidettiin itsestään selvänä, että Bertil perheen vanhimpana poikana ottaisi liikkeen johdon käsiinsä. Hänestä tuli suuren liikkeen toimitusjohtaja vuonna 1901 vasta 23-vuotiaana.
Kaupan kentässä tuli 1900-luvun myötä suuria muutoksia. Syntyi osuustoimintaliike ja perustettiin osuuskauppoja. Johan Lang Oy oli antanut pienille maakaupoille tavaraa velaksi, mikä osoittautui pulavuosien koittaessa kohtalokkaaksi. Liikkeet tekivät konkursseja eivätkä pystyneet maksamaan pääliikkeelle ostoksiaan.
Yhtiökokouksessa 28.6.1933 johtokunta teki päätöksen vuonna 1772 aloittaneen Johan Langin kauppaliikkeen lakkauttamisesta. Vähittäiskauppatoiminta päättyi vuonna 1936. Tähän päättyi Soveliusten noin 300 vuotta kestänyt liiketoimi Raahessa.
Bertil Sovio otti aktiivisesti osaa yhteiskunnallisiin rientoihin. Hän kuului kaupunginvaltuustoon parikymmentä vuotta. Hän toimi KOP:n valvojana. Hän oli Raahen Porvari- ja Kauppakoulun johtokunnan, Raahen Säästöpankin isännistön, Raahen Kauppaseuran, Raahen Rautatie Oy:n ja Raahen Puhelinyhdistyksen hallituksen jäsen. Hän toimi Saksan konsulina vuodesta 1911.
Lyypekissä Bertil Sovio tutustui tulevaan vaimoonsa Ellen Brattströmiin (1883-1966). Luultavasti nuoret olivat tavanneet Raahessakin, sillä Ellen vieraili täällä usein isoäitinsä Reinin mummun luona. Hääkelloja soitettiin 5.8.1902.
Ellenin äiti Adele Rein oli avioitunut lyypekkiläisen kauppias Brattstömin kanssa. Ellenin äidinkieli oli saksa. Hänen oli vaikea oppia suomen kieltä.
Soviot asuivat Langin talossa, Brahenkatu 10. Kiinteistö oli siirtynyt vuonna 1852 Fredrik Sovelius nuoremmalle (1822-1897), jonka ensimmäinen puoliso oli Johanna Margaretha Franzén (1830-1857). Koti oli oman aikansa porvariskoti antiikkihuonekaluineen, palmuineen ja komeine laivatauluineen. Sovioilla oli aina palvelijoita.
Pariskunnalle syntyi 11 lasta, joista toiseksi vanhin Paul valittiin Raahen Pekaksi vuonna 1991. Vanhimman ja nuorimman lapsen ikäero oli 18 vuotta, joten kaikki eivät vipeltäneet äidin helmoissa samaan aikaan. Lapsia kasvatettiin kurissa ja nuhteessa. Ruoka-aikoina lasten piti olla kotona ja lautanen oli syötävä tyhjäksi. Kotona leivottu ruisleipä säilytettiin varastohuoneessa ja toisinaan se homehtui. Isä-Bertil ei antanut ottaa hometta pois vaan leipä oli syötävä sellaisenaan, koska hänen mukaansa siitä tuli hyvä lauluääni. Perheen ruokavalio poikkesi raahelaista ruokapöydistä, sillä Sovioilla syötiin paljon porkkanaa ja kaalia.
Bertil Sovion elämänlanka katkesi 22.9.1936.
Bertil Sovio Sovelius
Syntyi 10.4.1878 Raahessa. Kuoli. 22.9.1936 Raahessa
Perhe: vaimo Magda Ellen o.s. Brattström s. 26.7.1883 Lyypekissä k. 20.7.1966 Raahessa ja 11 lasta.
Koti: Langin talo, Brahenkatu 10.
Kesäpaikka Bellevue.
Johan Lang Oy:n toimitusjohtaja vuosina 1901-1933.
Kaupunginvaltuutettu sekä jäsenenä yritysten ja pankkien johtokunnissa.
Saksan konsuli vuodesta 1911.
Bertil ja Ellen Sovion perhe vietti kesänsä Bellevue-huvilalla Ruonanojan takana. Lapsille huvilaelämä ei ollut pelkkää lomailua. Pitkien kaalipenkkien perkaaminen ei aina ollut mieluista. Lapsille näytettiin, että tuosta ja tuosta penkistä otat madot pois, ennen et pääse leikkimään!
Myöhemmin Sovion huvila Bellevue on palvellut Ruona Oy:n konttorina.
Sovioilla syötiin myös paljon nokkosia, niitä lisättiin varsinkin keittoruokiin. Nokkoset kerättiin talteen tunkion laidalta, jossa niitä kasvaa rehotti runsaslukuisina.
Liharuokana tarjottiin usein possunlihaa. Raahessa lähes joka taloudessa kasvatettiin sikoja.
Paul Sovio muistelee 99-vuotishaastattelussa lapsuuttaan Raahessa. Lapsille teetettiin kengät suutarilla. Paremmat vaatteet ompeli räätäli. Kouluruokailua ei kaupunkilaislapsille ollut, joten eväät vietiin kotoa. Hengenruokaa tarjosi Bio Huvimylly. Lehtisen täti valmisti jäätelöä rukoushuoneen myyjäisiin. Aholiinin Fiian kaupasta sai pastilleja viidellä pennillä.