Punkkien levittämän borrelioosin määrä on kasvanut merkittävästi eri puolilla Suomea vuosien saatossa. Kasvu on ollut välillä todella vilkasta, ja voidaankin sanoa, että borrelioosin määrä on moninkertaistunut.
Lapin keskussairaalassa sisätauteihin erikoistuvana lääkärinä työskentelevä, lääketieteen lisensiaatti Eeva Feuth, kartoitti väitöstutkimuksessaan puutiaisten levinneisyyttä ja niiden kantamien taudinaiheuttajien esiintyvyyttä Suomessa. Hän selvitti tutkimuksessaan Lymen borrelioosin ilmaantuvuuden eri puolilla Suomea ja eri-ikäisessä väestössä.
Feuthin mukaan Suomessa on viime vuosina raportoitu noin 1 900 pääasiassa vasta-ainemäärityksin varmistettua tautitapausta vuosittain.
–Nämä edustavat siis myöhäisvaiheen levinneitä borreliainfektioita. Kun tähän määrään lisätään myös varhaiset, ihoon rajoittuneet infektiot, tapausten vuosittainen kokonaismäärä on maassamme arviolta noin 6 000‒7 000, Feuth kertoo.
–Eli on se toistaiseksi ollut kasvussa. Tartuntatautirekisteri ja perusterveydenhuollon rekisteri näyttävät molemmat kasvua. Tartuntatautirekisterissä tämän vuoden tuloksissa lokakuussa oli jonkun verran enemmän tartuntoja kuin viime vuonna, Feuth toteaa.
Raahen seutukunnassa on havaittu punkkeja jo pitkään. Yleensä ne mielletään rannikon ongelmaksi, mutta myös sisämaasta löytyy näitä kiusankappaleita.
Tämä selvisi vuonna 2015 järjestetystä puutiaiskeräyskampanjansa, joka poiki kansalaisilta yli 20 000 puutiaista postilähetyksinä Turun yliopistolle.
–Pohjois-Pohjanmaalla puutiaisia on ainakin rannikkoalueella, mutta kyllä kai niitä voi löytyä sisämaastakin. Itse nojaan vain siihen, mistä meille tuli lähetyksiä. Sitä ei tiedä rekisterin perusteella, mistä ihmiset ovat saaneet infektionsa. Vain ihmisen kotipaikkakunta kirjaantuu, Feuth mainitsee.
Feuthin tutkimuksissa selvisi myös, että punkit ovat levittäytyneet jo varsin korkealle pohjoiseen.
–Rovaniemen korkeudella alkaa olla myös puutiaisia, mutta toki ne ovat yksittäisiä. Koko ajan raja on noussut pohjoisemmaksi. Vuonna 1960 se raja oli 200 kilometriä etelämpänä, Feuth valottaa.
Borrelioosi ei itsessään ole ollut tappava tauti, mutta punkista voi saada myös puutiaisaivokuumeen, joka voi olla jopa hengenvaarallinen.
–Borrelioosin aiheuttamia kuolemantapauksia ei ole, mutta puutiaisaivokuumesta on julkaistu Suomessa joitakin tapauksia.
Jos punkki puree, lääkäriin olisi syytä hakeutua, mikäli iholle ilmestyy punainen rengas.
–Kahden viikon kuluessa 70-80 prosentille tulee punainen rengas. Jos sitä ei hoideta tai henkilölle ei jostakin syystä kehity punaista rengasta, bakteeri voi levitä laajemmalle elimistöön. Jos se leviää verenkierron välityksellä, menee se eri elimiin, borrelioosiasiantuntija valottaa.
Borreliabakteeri saattaa olla elimistössä pitkäänkin. Se on pystytty osoittamaan jopa kymmenen vuoden jälkeen. Tällaiset tapaukset ovat kuitenkin hyvin harvinaisia.
–Nykyisin saadaan antibioottia muista syistä, joten borrelioosi saattaa tulla hoidettua siinä samalla.
Feuth kuitenkin muistuttaa, että yleensä punkin puremasta ei tarvitse huolestua. Tutkimuksen mukaan suunnilleen joka kuudes Suomen luonnossa esiintyvä puutiainen kantaa borreliabakteeria.
–Ei missään nimessä kannata huolestua heti. Riski saada borreliainfektio on loppujen lopuksi todella pieni.
Eeva Feuth
Teki väitöstutkimuksen, joka selvitti Lymen borrelioosin aiheuttaman tautitaakan eri puolilla Suomea.
Lääketieteen lisensiaatti on syntynyt vuonna 1987 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Nurmon matemaattis-luonnontieteelisessä erikoislukiossa Seinäjoella vuonna 2006.
Suoritti korkeakoulututkintonsa (LL) vuonna 2013 Turun yliopistossa.
Työskentelee Lapin keskussairaalassa sisätauteihin erikoistuvana lääkärinä.
