Kiina suoltaa maailmalle kauko-ohjattavia ilmakuvauskoptereita. Suomi ei ole herännyt maailmalla leviävään dronehuumaan. Meillä laitteille ei ole kehitetty vielä kunnolla edes suomenkielistä termiä.
–Drone, RPAS, UAV, listaa alan raahelainen harrastaja Mauri Välimäki, 58, laitteista käytettyjä nimityksiä.
Välimäki on harrastanut droneja puolentoista vuoden ajan.
–Olen aina halunnut lentää; ilmailukärpänen iski jo alle 10-vuotiaana lennokkikerhossa.
Ultrakevyen lentokurssi jäi kuitenkin aikanaan kesken. Lentokoneita olisi pitänyt vuokrata. Kaikki oli aikaan sidottua. Silloin tuntui, että lentämisen pitäisi olla helpompaa.
Nyt se on helpompaa. Nyt hänellä on kone, joka lentää ja joka mahtuu autoon – itse asiassa kaksi.
Hänen autonsa takakontin täyttää suuri, musta ilmakuvauskopteri Yuneec. Se näyttää vähän hämähäkiltä, jolla on neljä siipeä. Välimäki hankki sen ensimmäiseksi kopterikseen internetistä.
–Tämä ei sovi ensihankinnaksi. Tuuli vie sen mukanaan, eikä se toimi pakkasella. Kun tuuli ottaa sen, se on pakko laskea heti alas.
Onneksi ohjauslaitteessa on tätä varten pikanäppäin.
Pakkauksessa, joka ei ole juuri kameralaukkua suurempi, majailee takakontin kopterin vaalea, tottelevainen ja älykäs pikkuserkku, Phantom4.
–Tätä voi ohjelmoida. Se toimii pakkasellakin. Satelliitit pitävät huolta, että se pysyy paikallaan. Se pitää yhteyttä 15 satelliittiin, omistaja valistaa.
Drone antaa käyttäjälleen mahdollisuuden toteuttaa itseään niin lentäjänä kuin kuvaajana. Toisaalta drone soveltuu moniin työtehtäviin. Siitä on tulossa työväline, vaikka se vielä pitkälti mielletään leluksi.
–Niitä käytetään ilmakuvauksessa, maataloudessa, kartoituksessa, lämpökuvauksessa, tarkastustehtävissä, teollisuudessa ja viranomaistoiminnassa. Alan kehitysvauhti on niin kovaa, etteivät viranomaiset pysy mukana, kertoo Välimäki.
Fennovoiman rakenneasiantuntijana työskentelevä Mauri Välimäki on vastikään istunut liikenne- ja viestintäministeriön kuulemistilaisuudessa, jonka aiheena oli luonnos tulevaksi miehittämättömän ilmailun EU-sääntelyksi.
–RPAS toiminta tuo USA:ssa 100000 työpaikka vuoteen 2025 mennessä. Euroopassa vastaavat luvut ovat 150000 henkilöä vuoteen 2050 mennessä.
Trafissa ja liikenneministeriössä on oivallettu jo kauan sitten, että kauko-ohjattavat ilmailualukset ovat tulleet jäädäkseen ja että ne vaativat omat säännöstönsä.
Dronen käyttöä koskevia ohjeita on koottu Trafin sivuille droneinfoon. Nyrkkisääntö on, että dronea ei saa lennättää yleisön pään päällä eikä yli 150 metrissä ja että siihen pitää olla koko ajan näköyhteys.
Sääntöjä on muitakin. Konetta ei saa lennättää lentokenttien läheisyydessä.
Nyt on ilmassa ajatuksia, että lennätyskorkeutta pitäisi madaltaa ja että dronen lennätykseen tarvittaisiin vastaisuudessa ajokortti.
Suomessa järjestään jonkin verran dronekursseja. Juuri nyt YouTube on Välimäestä paras droneopettaja.
–Sieltä minä olen kaiken tietoni saanut. Olisi hyvä, jos joku olisi ollut neuvomassa, hän sanoo.
Lentokieltoalueet on merkitty selkein kartoin. Raahen seudulla lentäminen on kielletty Rautaruukin ja Hanhikivenniemen alueilla.
Välimäen mukaan laitteisiin saatetaan vaatia tulevaisuudessa sim-kortit, joilla niiden rekisteröinti tehdään pakolliseksi.
Välimäen käyttämä ohjelmoitava malli osaa sensoreidensa ansiosta väistää tielleen tulevat esteet. Se ei takerru puihin eikä tule ihmiseen pahki. Näppärin tapa pysäyttää kopteri on ohjata se kasvojen eteen ja tarttua sen laskutelineeseen kiinni.
Laite lentää jopa 70 kilometriä tunnissa. Nopeutta voi säätää haluamakseen, ja laitteen saa pysähtymään paikalleen ilmassa.
–Kopteri ei liiku muuten kuin ohjaimella, muistuttaa Välimäki.
Kopteria ohjaavat pyörimisnopeudellaan neljä propelia, jotka kannattelevat sitä ilmassa.
Potkureita ohjataan maasta kahdella joystickillä. Niistä toinen ohjaa korkeutta ja toinen suuntaa.
Kauko-ohjattavien ilmakuvauskoptereiden hinnat ovat laskeneet.
Välimäki kertoo hankkineensa Fanttominsa tarjousmyynnistä reilulla 1100 eurolla, joskin netissä hinta pyörii nyt noin 1600 eurossa. Laitteen akut maksavat 120 euroa. Yksi akku kestää käytössä 20 minuuttia. Sinä aikana ehtii ottaa 86 ilmakuvaa.
Lisäksi laite tarvitsee ohjaamista varten tabletin. Sen hankkiminen maksaa noin 250 euroa.
Välimäki käyttää laitteen ohjaamiseen Litchi-ohjelmaa, jonka hankinta maksaa 60 euroa.
Hämmästyttävää kyllä, teknisesti kallein osuus, eli satelliittien käyttö, on täysin ilmaista.
–Olen ihmetellyt sitä itsekin.