Kauan odotettu, uutuuttaan hohkaava Antinkankaan koulu avaa ovensa pienille ekaluokkalaisille, sekä pitkään väistötiloissa evakossa olleille koululaisille torstaina. Tilojen suunnitteluun ja visuaaliseen ilmeeseen on panostettu tosissaan, mutta minkälaista välituntiaktiviteettia uudella koululla on oppilaille tarjota? Raahen Seudun testiryhmä, Antinkankaan tulevat oppilaat, Lauri ja Teemu Grekula, sekä Elias ja Daniel Muiruri selvittävät.
– Tää kiikku on kaikista paras, 1. luokkalainen Teemu päättää heti, kun istahtaa selkänojalla varustettuun istuinkeinuun. Kauaa Teemu ei kiikussa tosin malta keinahdella, kavereiden kiipeily ja riekunta saa Teemunkin päästämään sisäisen apinansa valloilleen.
Aikuisen silmää koulun välineet miellyttävät. Vilkkaiden testaajien liikehdinnästä päätellen telineet ja laitteet ovat jykevää tekoa ja hyvin pultattu maahan kiinni. Leikkikentän alusta ei ole kovaa asvalttia, vaan hieman joustavaa pinnoitetta. Kiikuista löytyy kaikenlaisia variaatioita, ympärillä on runsaasti juoksutilaa eikä kiipeilypaikoista puutu haastetta. Silmiin pistää ainoastaan valtavan piha-alueen lohkoiksi jakavat verkkoaidat, joista väistämättä tulevat mieleen häkkiin ahdatut eläimet. Toimittajan omassa varhaisnuoruudessa, leikkikenttäiän mentyä ohi, koulun välituntia kulutettiin kiertämällä koulurakennusta ympäri. Antinkankaalla isompien lapsien on kehiteltävä muuta aktiviteettia.
Pian kaikki koulun laitteet on testiryhmän avulla syöksytty läpi. Pihavälineet saavat pojilta vuolaita kehuja.
– Hämiskiikku on paras, arvioi 3. luokkalainen Elias. Samaa mieltä on 4. luokan Lauri. Teemu pysyy yhä kannassaan istuinkeinun paremmuudesta. 5. luokkalaisen Danielin mieleen on kiipeilyteline.
– Viis kautta viis. Tai ehkä yhdeksän puoli, koripallo- ja jalkapallokenttä olisivat saaneet olla erikseen, Daniel pohtii.