Elämä jatkuu Turun ter­ro­ri­te­ko­jen jälkeen

Sekä koulupsykologi Kaisa Helama että kirkkoherra Tuomo Matala suosittelevat tapahtumista keskustelemista, jos sen koetaan olevan tarpeen. Vertaistuen lisäksi voi myös rauhoittua vaikkapa kirkossa, jos tunteiden sanoittaminen ei käy luonnostaan.

Terroritekoina tutkittava, kaksi kuolonuhria ja kahdeksan loukkaantunutta vaatinut joukkopuukotus Turussa järkyttää Suomessa ja maailmalla.

Turussa asuva, Pyhäjoelta alun perin kotoisin oleva Pauli Haapakoski kertoo, että oli juuri kattamassa ruokapöytää, kun laukaus kuului. Hän oli vaimonsa kanssa odottamassa tytärtään ja tyttärentytärtään syömään.

–Katsottiin, niin parvekkeen jalkakäytävällä alla makaa mies. Koko kaupunki ulvoo ambulansseja, Haapakoski kuvailee.

Hän kertoo ihmetelleensä tapausta yhdessä vaimonsa kanssa. Ajatus siitä, että kyseessä on jonkinlainen Barcelona-tapaus, kävi mielessä. Radiosta selvisi pian, mistä on kyse.

Tytär ja hänen lapsensa selvisivät säikähdyksellä ja soittivat ovikelloa muutaman minuutin kuluttua tapahtumista.

–En minä nyt osaa hätkähtää. Ei tästä jää mitään henkisiä traumoja meille, Haapakoski toteaa.

Oulun poliisilaitoksen ylikomisario Marko Törmänen toteaa, että tapahtumien jälkeen aletaan hallitusti poliisilaitoksilla siirtyä normaalivahvuuksiin viikonlopun kohotetun valmiustilan jälkeen.

–Asiat muuttuvat sikäli, että tietyllä tavalla poliisi näkyy enemmän katukuvassa, kun normaalivahvuutta kasvatetaan. Lisäämme resursseja tarkoituksenmukaisella tavalla, hän kommentoi.

Hän sanoo, että vaikka koskaan ei voi tietää mitä tapahtuu, on Suomi silti vielä yksi maailman turvallisimmista maista. Lisäksi poliisi tekee töitä kansalaisten turvallisuuden ja turvallisuudentunteen lisäämiseksi.

–Normaalielämään ei saa aiheutua muutosta, hän toteaa.

Harkintaa kannattaa käyttää, mutta syytä ei elämän rajoittamiseen ole. Malttia täytyy hänen mukaansa olla: leimaavia johtopäätöksiä ihmisryhmistä ei pidä tehdä.