KANNANOTTO Pohjois-Suomen vetovoimatekijöistä huolehtiminen on pohjoissuomalaisen kansanedustajan päätehtävä. Koko Pohjois-Suomella ja sen kansanedustajilla on parantamisen varaa vetovoimatekijöiden vahvistamisessa, sillä viime vuonna Kainuusta ja Lapista muutti pois 1600 asukasta ja edellisenä vuonna 1722.
Viimeaikaisella lainsäädännöllä ja asetuksilla kansanedustajat ovat päätöksillään ohjanneet palveluita ja asukkaita keskittymään maakuntakeskuksiin. Maakuntakeskuksista muuttoliike sitten jatkuu etelään ja viime aikoina yhä enemmän nuoret ovat alkaneet muuttaa myös Oulusta Etelä-Suomeen.
Kun terveydenhuollon, työvoimahallinnon, poliisin, tullin ja käräjäoikeuden palveluja keskitetään, on varmistettava sujuvat kulkuyhteydet palveluihin myös Raahen Kauppakamariosaston alueella, Siika- ja Pyhäjokilaaksoissa. Ensimmäisenä on lähdettävä purkamaan Kasitien ruuhkia tekemällä rakennussuunnitelmat Revonlahden ohituskaistaparille.
Osaavan työvoiman saatavuus on merkittävä vetovoimatekijä yrityksille. Uusien kansandustajien tulee huolehtia lainsäädännöstä ja koulutuksen rahoituksesta niin, että kilpailukykyisen työvoiman saatavuus varmistetaan Suomessa. Näin työllisyysaste saadaan nousemaan 72%:sta 80%:iin, jolloin pystytään rahoittamaan hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Myös työn tekemisen ja työn teettämisen täytyy olla aikaisempaa kannattavampaa. Kireä verotus ja ankara progressio kannustavat satsaamaan vapaa-aikaan.
Viime vuosina tapahtunut koulutuksen keskittäminen maakuntakeskuksiin on aiheuttanut työvoimapulaa varsinkin maakuntakeskusten ulkopuolella toimiville yrityksille, sillä koulutettua työvoimaa on haasteellista saada muuttamaan suurista kaupungeista. Raahen Kauppakamariosaston alueelta löytyy hyvä esimerkki koulutuksen yrityslähtöisestä hajauttamisesta, kun koulutuskeskus Brahe on käynnistänyt rakennus- ja konealan insinöörikoulutukset Raahessa yhteistyössä Kajaanin Ammattikorkeakoulun kanssa.
Kansanedustajankin tulee suhtautua kriittisesti tilastoihin, sillä toisinaan tilastot valehtelevat ja Tilastokeskuksen ennusteet epäonnistuvat. Vuonna 2018 Raahen Kauppakamariosaston alueella ainut kasvava kunta oli Kärsämäki, jolle Tilastokeskus on ennustanut vuoteen 2020 mennessä Pohjois-Pohjanmaan suurinta 8,8%:n väestökatoa. Sen sijaan toiseksi suurinta kasvua 2020 mennessä Tilastokeskus ennustaa Ylivieskalle kasvuykkösen Limingan jälkeen, mutta Ylivieskan asukasluku kääntyikin vuonna 2018 laskuun.
Teollisuuden jatkuvuus Siika- ja Pyhäjokilaakson alueella ei ole pelkästään maailmantalouden kasvulukujen varassa ajelehtimista, vaan monet asiat ovat omissa käsissä. Hyvä esimerkki tästä on Pohjois-Pohjanmaan teollistunein kunta Pyhäntä, joka on pienuudestaan huolimatta on luonut teollisia työpaikkoja esimerkillisesti huolehtimalla yritysten toimintaedellytyksistä panostamalla toimitiloihin, liikenneratkaisujen kehittämiseen, 2.asteen koulutukseen, palveluihin, teollisuustonttien kaavoitukseen ja tuulipuiston suurhankkeen etenemiseen. Kansanedustajat voivat lainsäädännön kautta olla vaikuttamassa kaikkien kuntien vetovoimatekijöihin.
Kaupanala on merkittävä toimiala ja tärkeä palvelu jokaiselle asukkaalle - ja monelle työpaikka. Se vaatii tuekseen ylläpidetyt tieväylät kauppojen työntekijöille, tuotekuljetuksille ja myös asiakkaille. Raahen Kauppakamariosaston alueella vastikään Suomen pääväyliksi päätettyjen 4- ja 8-tien varteen on syntynyt uusia kauppapaikkoja Pattijoelle, Pyhäjoelle, Pulkkilaan ja Kärsämäelle. Kantateiden risteykseen on syntymässä uusi kauppakeskus Pyhännälle. Kansanedustajilla on edellytykset kaupanalan palveluiden parantamiseen, sillä eduskunnalla on päätösvalta kaavoituslainsäädännön kehittämisestä ja väylästöjen määrärahoihin liittyvistä ratkaisuista.
Sujuvan liikenteen edistäminen on jokaisen Pohjois-Suomen kansanedustajan tehtävä. Ajoneuvojen ja liikenneväylien kehitys tulee huomioida niin, että siirrytään liikenteen pääväylillä talvisaikaan käyttämään 90 km/h nopeuksia ja kesäaikaan 110 km/h. Näistä nopeuksista on Pohjois-Ruotsissa hyviä kokemuksia ja muutos tukisi varsinkin Pohjois-Suomessa työvoiman liikkuvuutta ja raskaan liikenteen kustannustehokkuutta.
Nykyisillä 80 km/h nopeusrajoituksillla esimerkiksi Helsingistä Ouluun tai Raaheen ajavan rekka-auton täytyy vaihtaa kuljettajaa Kärsämäellä säädettyjen lepoaikojen vuoksi, jotta kuorman saa ajetuksi samantien määränpäähän asti. Nyt kakkoskuljettaja ajaa autolla Kärsämäelle vastaan ja kuljettajat vaihtavat ajoneuvoja keskenään ja hoitavat peräkkäin ajamalla kuorman päätepisteeseen Raaheen tai Ouluun.
Suomella on kaikki mahdollisuudet tavoitella kilpailukyvyssä ja hyvinvoinnissa maailman kärkeä. Tämä vaatii eduskunnalta visioita tulevaisuudesta ja miljardiluokan vaalilupausten sijaan selkeiden tavoitteiden asettamista, joita kohti on edettävä määrätietoisesti. Kiihtyvä muutostahti edellyttää eduskunnalta ennakkoluulottomuutta ja kykyä uudistua - kuten myös meiltä kaikilta.