Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen johtaja Risto Pietilä on valmistautunut läksiäishaastatteluun samalla huolellisuudella kuin olisi tiedottamassa yritysjohtajille jostakin ajankohtaisesta.
Paneutuminen on hänelle tyypillistä. Samoin huolellisuus. Kiltteys. Älykkyys. Kyky analysoida vallitsevia olosuhteita ja selittää niitä muille. Tarkkanäköinen suhteessa päätään nostaviin heikkoihin signaaleihin.
Muun muassa nämä ominaisuudet ovat syynä siihen, että Pietilän ei ole koskaan tarvinnut hakea yhteenkään työpaikkaansa, joista jokainen on ollut esimiestehtävä. Häntä on aina kutsuttu kuhunkin työhön.
Maansiirtoalan yrittäjäperheessä kasvanut Pietilä tuurasi opiskeluaikoinaan Ruukin kunnan rakennusmestaria. Siitä alkoi esimiehenä olemisen opettelu.
–Alussa se oli aika suoraviivaista. Johtamistaitoja on pitänyt opiskella jälkeenpäin. Johtamisessa on myös eroja – on eri asia johtaa rakennustyömaata kuin asiantuntijaorganisaatiota, Pietilä sanoo.
Ajatus Risto Pietilästä viettämässä eläkepäiviä tuntuu vieraalta. Voisi kuvitella, että hänen kaltaistaan asiantuntijaa tarvitaan vielä monta kertaa. Pietilä toteaakin väljästi, ettei ole katoamassa mihinkään Revonlahdelta.
Seutukunnan elinkeinoelämän kehittämisessä hän on ollut keskeinen hahmo toistakymmentä vuotta – ja asiantuntijatiiminsä kanssa erittäin tuloksellinen. Tavalliselle kuntalaiselle täysin näkymätöntä taustatyötä alueen kehittämiseksi on tehty valtavat määrät.
–Kehittämiskeskuksessa katsotaan vain eteenpäin. Purnaajia ei tässä mielettömän hienossa porukassa ole. Muutokseen otetaan aina positiivinen näkökulma.
Verkoston johtaminen on ollut Pietilästä mielenkiintoisinta. Siinä ei käytetä suoraa käskyvaltaa, vaan ihmiset on saatava mukaan ja innostumaan.
Kun kehittämiskeskuksessa kehitetään yritysten toimintaympäristöä, kehitetään koko seutukunnan hyvinvointia.
–Tällä hetkellä tilanne on loistava. Kaikki käyrät osoittavat ylöspäin, paitsi työttömyys alaspäin. Metallialakin alkaa päästä vuoden 2008 tahtiin.
Fennovoiman ohella Pietilä uskoo Mustavaaran Kaivoksen vanadiinitehtaaseen ja Raahen kultakaivokseen sekä ylipäätään piristyneisiin perustoimintoihin. Myös matkailu on kasvamassa oikeaan suuntaan.
Ilonaihe on sekin, että seututiimissä Siikajoen, Raahen ja Pyhäjoen kuntajohtajien yhteistyö sujuu. Kehittämiskeskus on kuntien omistama organisaatio, jonka rahoituksesta toinen puoli tulee kunnilta ja toinen EU-hankkeiden kautta.
–Myös kehittämislautakunta on yllättänyt positiivisesti. Lautakunnan nimelläkin tuntuu olevan merkitystä, koska siellä on ihan erilainen draivi kuin oli seutulautakunnassa.
Osaaminen on keskeistä Pietilän työssä. Hän toteaa osaamisen kasvavan sitä enemmän mitä pidempään työtä tekee.
Seuraajalleen Pasi Pitkäselle hän kertoo siirtäneensä paljon tietoa. Pitkänen istuu myös Pietilän paikalle Pyöreään pöytään. Elinkeinoelämän eri osaajien Pyöreä pöytä on kokoontunut vuodesta 2005.
Kehittämistyö on projektiluontoista, oli kyse sitten kokonaisen toimialan kehitystyöstä tai yksittäisen yrittäjän alkuun auttamisesta. Jokainen kehittämiskeskuksen asiantuntijoista on valmis hyppäämään tuntemattomaan eikä pelkää tarttua uuteen.
–Kun kehitetään jotakin tiettyä elinkeinoalaa, siihen haetaan oikea ihminen vetäjäksi ja rakennetaan oikeat projektit. On tärkeää miettiä mitä kannattaa kehittää, mihin keskittää voimavaroja.
Ennakointi on tärkeä osa kehitystyötä. On haistettava jo matkan päästä mitä tuleman pitää ja mitä kohta tarvitaan.
Kohta tarvitaan valtaisa määrä palveluja, kun Fennovoiman työmaalla alkaa iso pyörä pyöriä.
Pietilä on seurannut Hanhikivi I:n hanketta sisäpiirissä hyvin läheltä alusta asti ja tehnyt paljon työtä hankkeen saamiseksi alueelle.
Ennusteet ydinvoimalan rakennustyömaan voimakkaimmasta rakennusvaiheen henkilöstömäärästä ovat sittenkin suurempia kuin mitä on kuultu.
–On puhuttu alkuun maksimissaan 3500 työntekijästä, mutta ennuste on 4500. Siihen kun lisätään työntekijöiden perheet, tuo projekti alueelle helposti 6000–7000 ihmistä.
Se tarkoittaa valtavaa ostovoimaa. Kaikki nämä ihmiset tarvitsevat palvelua. Palveluala onkin se suurin voittaja tässä projektissa.
–Olkiluoto III:ssa on vieläkin 2000 ihmistä töissä, Pietilä huomauttaa.
Toivoa tarvitaan, että elämä ja työ voi jatkua. Pietilä toteaa Raahen seutukunnan olevan yksi Suomen kasvavimpia alueita. Väkilukukin kääntyi syyskuun lopussa 80 hengen verran plussalle.
–Tänä vuonna poismuutto kääntyy.
