En­nal­ta­eh­käi­sy on vä­hen­tä­nyt lasten si­joi­tuk­sia Raa­hes­sa

Ennaltaehkäiseviin palveluihin satsaaminen on vähentänyt Raahen hyvinvointikuntayhtymässä lasten lyhyt- ja pitkäaikaisia sijoituksia kodin ulkopuolelle.

Palveluista perhehoito ja perhekuntoutus ovat painottuneet viime aikoina, sanoo lastensuojelun tulosyksikköjohtaja Birkitta Ala-aho.

Ennen lapsen sijaishuoltoon sijoittamista tarkastellaan kaikki muut vaihtoehdot lapsen ja perheen tukemiseksi. Esimerkiksi lapsen ja vanhemman sijoittaminen yhdessä perhekuntoutukseen on mahdollista.

Raahessa perhekuntoutuksen ja sijaishuollon tarpeeseen vaikuttavat usein vanhempien päihdeongelmat. Perhekuntoutukseen pääsyä saattaa edeltää pitkä valmistelutyö.

Ala-aho sanoo, että jos sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja ja yhteisiä toimintamalleja muiden toimijoiden kanssa ei olisi määrätietoisesti kehitetty ja lisätty, lastensuojelun tarve olisi paljon nykyistä suurempi. Hyvinvointikuntayhtymässä on tarjolla muun muassa maksutonta perheiden kotipalvelua ja vauvaperheryhmiä, joihin lapsen isä tai äiti pääsee saamaan tukea suljettuun vertaistukiryhmään.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vasta julkistetun tilaston mukaan lasten kiireelliset sijoitukset olivat viime vuonna merkittävässä kasvussa. Tilaston mukaan viime vuoden aikana kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna kaikkiaan 17 956 lasta ja nuorta. Kiireellisesti sijoitettiin 4 081 lasta, mikä on 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016.

Kiireelliseen sijoitukseen turvaudutaan, kun lapsi on jostain syystä välittömässä vaarassa.

Raahessa tilanne on erilainen, sillä kahden viime vuoden aikana kiireellisten sijoitusten määrä on pysynyt suunnilleen samana. Jos lukuja vertaillaan vuodesta 2015 lähtien, kiireelliset sijoitukset ovat olleet hienoisessa nousussa.

Tähän mennessä vaikuttaa siltä, että tänä vuonna lastensuojelun sijaishuollon tarve ei ole kasvussa.

– Jos verrataan viime vuoteen, kiireellisiä sijoituksia voisi tulla tänä vuonna jopa vähemmän.

Myös huostaanotoissa tämä vuosi vaikuttaa tähän mennessä viime vuotta rauhallisemmalta.

Lastensuojeluilmoitusten määrät ovat olleet kolmen viimeisen vuoden aikana nousussa. Kun niitä vuonna 2015 tehtiin 595 kappaletta, viime vuonna ilmoituksia oli 793. Ala-aho sanoo, että lastensuojeluilmoitusten kasvu ei ole huolestuttavaa.

– On hyvä, että ilmoitus tulee ajoissa.

Ilmoituksen tulo ei aina tarkoita, että siitä alkaisi lastensuojelun asiakkuus.

Kokonaisuudessaan lastensuojelussa riittää paljon työtä.

– Työtä on tosi paljon. Haastavia asiakastilanteita on tosi paljon, Ala-aho sanoo.

Lasten ja vanhempien kanssa yhteisymmärryksessä tehdyt sijoitukset ovat lisääntyneet. Sellaisia tilanteita, että viranomaiset ja vanhemmat olisivat erimielisiä, on vähemmän. Päätöksiä tehdään hyvässä yhteisymmärryksessä.

– Jonkin verran vanhemmat pyytävät, että nyt olisi hyvä hetki ottaa aikalisä ja saada tukea tilanteeseen.

Seutukunnassa on alueellisia eroja.

– Sijaishuollon tarve on suurempi Raahessa kuin Siikajoella ja Pyhäjoella. Näyttää, että maaseutumaisissa kunnissa tarve on väkilukuun suhteutettuna vähäisempää.