Päivä alkaa hyvin, kun takana on hyvin nukuttu yö, eikä mistään paikasta kivistä. Nukun yleensä 7–8 tuntia. Yöunen määrä on pysynyt aikalailla vakiona. Saatan kyllä herätä vaikka neljän aikaan yönä ja keittää kahvit, mutta menen sitten uudestaan nukkumaan. Kahvi ei yöuntani häiritse.
Ulkona teen kesällä paljon pihatöitä. Rakastan kukkia ja pihahoitoa. Se on minulle ja puolisolleni tärkeää. Kukkia meillä on monenlaisia. Kaikkien mieluisimpia ovat muun muassa alppiruusut, pionit ja prinsessalilja. Olemme asuneet asunnossamme nyt parikymmentä vuotta ja puutarhanhoito on pikkuhiljaa lisääntynyt. Muuten en juurikaan ulkoile tai tee ylimääräisiä kävelylenkkejä. Hyötyliikuntaa minulle tulee paljon ja uskon, että se korvaa puutteen.
Olen innostunut vapaaehtoistoiminnasta ja keilailusta. Keilailu on ollut minulle pitkäaikainen harrastus lähes 50 vuotta. Se innostaa aina vaan.
Ärsyynnyn esimerkiksi toisten ihmisten loukkaamisesta ja erityisesti ikäihmisten kohtelu saa minut ärsyyntymään monissa tapauksissa. Ikäihmisten hyvinvointi on minulle tärkeä asia. Siitä haluaisin puhua enemmän. Vanhuksille on saatava kunnianarvoinen vanhuus.
Minua huolettaa monet asiat, kuten oma ja puolisoni terveys. Kun ollaan jo näinkin iäkkäitä, tulevaisuus huolettaa tietyllä tavalla.
Kotona viihdyn hyvin ja aikani kuluu paljolti kodinhoidossa. Asumme rivitalossa, joka pitää meitä virkeinä.
Perheeni on perustettu 60-luvulla ja sillä tiellä ollaan. Puolisoni on minulle kaikki kaikessa.
Raahessa kävin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Raaheen muutimme 1966 joulukuussa. Raahe on viihtyisä ja kaunis kaupunki. Ennen kaikkea merenrannat, keskustan puistot, kuten veistospuisto, ja Rantakatu ovat kauniita. Me olemme kotiutuneet tänne pysyvästi. Emme ole haaveilleet muuttavamme mihinkään muualle.
Työelämässä olen tehnyt pitkän uran. Ensimmäisen kerran menin teollisuuslaitokseen töihin 11-vuotiaana. Siitä asti olen kiertänyt eri työpaikkoja. 1963 valmistuin teknisestä koulusta teknikoksi. Rautaruukille tulin 1966. Siitä lähtien teinkin työurani Raahessa terästehtaan alueella. Vielä eläkkeelle jäätyänikin minulla oli napanuora pitkään kiinni sinne, kun toimin tehdasoppaana. Raaheen ja Rautaruukille tulo oli parempi kuin pieni lottovoitto.
Kiire ei kuulu minun elämääni. Se on vain suunnittelematonta ajankäyttöä.
Ihmisten kohtaaminen on elämän suola. Olen päivittäin tekemisissä muiden ihmisten kanssa ja pyrin pitämään hyviä kontakteja yllä. Ilman ihmissuhteita ja ihmisten kohtaamista, elämä olisi yksinäistä.
Iltaisin teen yleensä töitä tietokoneella, kun vaimoni katsoo televisioita. Saatan päivittää nettisivuja ja tehdä järjestötoimintaan liittyviä asioita. Iltarutiineja minulla ei ole. Nukkumaan menen aina noin kymmenen aikana illalla ja uni tulee heti, kun lasken pääni tyynyyn. Puolisolleni annan ensin hyvän yön suukon. Sitten uni maittaa.
Frans Säily
Syntynyt 2.12.1931.
Kotoisin Ylivieskasta. Muutti Raaheen jouluksi 1966.
Toiminut Rautaruukin ja SSAB:n Raahen tehtaalla vastaavan työnjohtajan tehtävissä. Opiskeli aikanaan teknikoksi.
Perheeseen kuuluu puoliso.
Harrastaa keilailua ja järjestötoimintaa.
Juttusarja
Juhlistamme Raahen 370-juhlavuotta julkaisemalla haastattelusarjan oikioista raahelaisista. Juttusarjan oikia raahelainen on Raahessa asuva henkilö, jonka tarinaa ei ole vielä paikallislehden sivuilla ehditty kertoa. Haluamme kertoa tämän hetken raahelaisuudesta.
Sarjaa varten otamme vastaan ehdotuksia haastateltavista, jotka edustavat tämän päivän Raahea ja joiden olemus saattaa olla monellekin tuttu. Lähetä vinkki haastateltavasta sähköpostitse osoitteeseen toimitus@raahenseutu.fi.