Saloisten Paarmansuon laitamilla, Haapajärven tekoaltaan luona myhäilee tyytyväisiä miehiä.
Heikki Rusila, Aimo Karppinen ja Mika Hyväri ovat tulleet katsomaan Haksiluodonojan ja Antinsuonojan ruoppausta.
Samalla kunnostetaan Kangasjärvenoja, joka yhtyy Antinsuonojaan Paarmansuolla.
SSAB on tehnyt ojalle kaksi laskeutusallasta. Toinen on ruopattu Kasiten itä- ja toinen länsipuolelle. Niiden tarkoituksena on pysähdyttää ojien mukana tuleva kiintoaines.
Heikki Rusila kertoo, että oja on kaivettu 1959. Jo vuosikausia se on vetänyt huonosti, koska ojan pohja on vuosikymmenten saatossa liettynyt pahasti.
Rusilan mukaan liettynyt oja on haitannut alueen peruskuivatusta. Koska oja ei ole vetänyt, on metsässä ja pelloilla seisonut vesi varsinkin tulva-aikoina, syksyisin ja keväisin.
Haksiluodonojan ruoppausta on merkitystä myös Haapajärven tekoaltaan toimivuuteen.
Rusila sanoo, että ilman SSAB:n, Raahen kaupungin ja Maaseuturahaston mukaantuloa hanke olisi tullut paljon kalliimmaksi maanomistajille. Toki kaupunki ja SSAB omistavat ojan laajalla vaikutusalueella maata.
Oja lähtee Haapajärven tekoaltaan pohjoisreunalta Antinsuonojana, läheltä Vihantiin menevää Kantatietä.
Oja kiertää Patotien pohjoispuolta Kangasjärven kohdalle, josta tulee laskuoja Antinsuonojaan. Siitä oja lähtee Antinsuon läpi, alittaa Ketunperäntien ja lähtee nousemaan kohti Kasitietä Haksiluodonojana läpi Koskelan, Alahaankankaan ja Tuppelankankaan.
Oja alittaa Haaksiluodonmäen ja Kasitien ja johtaa Kuljunlahdelle saakka.
Yhteensä ojalla on mittaa 9 km. Oja ruopattiin aikoinaan luonnon uomaa pitkin,.
–Tämän ojan kunnostamisesta on puhuttu jo pitkään, mutta nyt se saatiin viimein toimeksi.
Kustannuksiin saatiin apua SSAB:lta ja Raahen kaupungilta sekä Maaseuturahastolta, niinpä mukana olevien vajaan 40 maanomistajan kontolle jää vain noin 200 euroa maanomistajaa kohden.
–Kaupungilta saatiin 4 000 euroa, kiittelee Aimo Karppinen.
Maaseuturahasto avusti hanketta 5000 eurolla.
Reijo Mehtälän urakoima kaivuu tehdään ympäristöluvan mukaisesti vain ojan toiselta penkalta. Nouseva liete tasoitetaan ojan varteen.
Mika Hyväri kertoo, että alue on suosittua virkistysaluetta. Alueella lenkkeillään ja pyöräillään teillä ja poluilla. Kun maasto kuivaa, paranevat olosuhteet liikkumisille merkittävästi.
–Tulossa on myös lisää siltoja ja kävelyreittejä, Karppinen lupaa.
Toiveena on, että maanomistajat raivaavat risukoita ja perkaavat maitaan, jotta kulku edistyy ja puidenkin kasvu nopeutuu.
Ehtona ojan kaivuulle on, ettei sitä syvennetä alkuperäisestä, jotta vanhan merenpohjaan sulfiittikerroksiin ei kajota.
Ojan toimivuus parantaa myös peltojen ja metsien kasvuolosuhteita.
Lupa saatiin syyskuun lopulla, ruoppaus alkoi 20 marraskuuta ja SSAB:n laskeutusaltaiden osalta jo pari viikkoa aikaisemmin. Työ on valmis parin viikon kuluessa.
Rusila sanoo, että yhteistyö kaikkien osapuolien kanssa on sujunut mallikkaasti ja yksimielisesti.