Hen­ki­lö­koh­tai­set avus­ta­jat saavat oman am­ma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen

Kristiina Ylijoen mielestä henkilökohtaisen avustajan työ ansaitsee nykyistä enemmän arvostusta, sillä työ on vaativaa ja raskasta.

Ylipäässä asuva Kristiina Ylijoki on tarvinnut jokapäiväiseen elämäänsä henkilökohtaista avustajaa neljännesvuosisadan ajan, eli siitä saakka, kun muutti kotoaan pois.

Ylijoella on CP-vamma. Hän syntyi seitsemän viikkoa etuajassa. CP-vamma johtuu syntymän jälkeisestä kuuden tunnin hapenvajauksesta ja keltaisuudesta.

Ensi vuonna on alkamassa henkilökohtaisten avustajien oma ammatillinen koulutus.

Ylijoki pitää koulutuksen alkamista hyvänä ja toivoo, että se lisäisi henkilökohtaisen avustajan työn arvostusta ja siitä saatavaa palkkaa.

Tutkinto tulee voimaan vuoden 2018 alusta alkaen. Sen jälkeen henkilökohtainen avustaja on suojattu tutkintonimike, jota voivat käyttää vain tutkinnon suorittaneet henkilöt.

Vaikka henkilökohtaisen avustajan työnkuvaan ei lähtökohtaisesti kuulu hoitoa tai hoivaa, työtehtävät voivat sisältää hoito- ja hoivatehtäviä.

Henkilökohtaisille avustajille on järjestetty erilaisia kursseja muun muassa opistoissa. Kurssien sisällöt ovat vaihdelleet runsaasti.

Henkilökohtaisen avustajan työtä tekevillä voi olla monenlaista koulutusta. Ylijoen tämänhetkisellä avustajalla on graafisen suunnittelijan koulutus. Aiemmin hänellä on ollut esimerkiksi merkonomin koulutuksen saanut avustaja.

Ylijoella on ollut kaikenlaisia henkilökohtaisia avustajia: hyviä, huonoja ja keskinkertaisia. Joidenkin henkilökohtaisten avustajien kanssa hän on ystävystynyt työsuhteen päätyttyä.

Henkilökohtainen avustaja ei saa olla arka. Hänellä on ollut avustajia, jotka ovat olleet hieman kiusaantuneita Ylijoen herättämästä huomiosta.

–Täällä Raahessa huomaa, että ei ole totuttu näkemään vammaisia ihmisiä kaupoissa ja kadulla, 16 vuotta Raahessa asunut Ylijoki sanoo.

Avustaja ei saa vähästä hätkähtää, sillä hän voi yllättäen joutua lähtemään Ylijoen kanssa esimerkiksi terveyskeskukseen.

–Avustaja ei saa ajatella, että kuinka tästäkin selvitään. Pitää pystyä toimimaan tilanteen vaatimalla tavalla, Ylijoki sanoo.

Hänellä on henkilökohtainen avustaja töissä 40 tuntia viikossa.

Nykyinen avustaja on ollut Ylijoella töissä jo neljä vuotta.

Raahessa työskentelevän avustajan lisäksi Ylijoella on vapaa-ajan avustaja, jota hän tarvitsee Oulussa. Siellä hän käy harrastamassa pyörätuolitanssia. Oulun-avustaja ei ole koskaan käynyt Ylijoen kotona.

Ylijoki on henkilökohtaisten avustajiensa työnantaja, vaikka palkan maksaakin Raahen kaupunki.

Jos henkilökohtainen avustaja sairastuu, korvaavan avun saaminen voi olla vaikeaa.

–Siinä ei sitten ole muuta vaihtoehtoa kuin tulla itse toimeen tai sitten kysyä kaupungilta, olisiko heillä antaa joku niin sanotusti sijaiseksi.

CP-vamman vuoksi Ylijoen puhe on tottumattoman korvaan vaikeaselkoista. Henkilökohtaisen avustajan lisäksi hänellä on mahdollisuus käyttää puhetulkkia. Tässäkin haastattelussa oli mukana Oulusta varta vasten tullut puhetulkki.

Puhetulkkausavun saaminen on hänestä hyvä asia. Kun Ylijoki on asioilla puhetulkkaajan kanssa, henkilökohtainen avustaja ehtii tehdä sillä aikaa kotihommia.

–Minulla on se periaate, että pyrin käyttämään mahdollisimman paljon puhetulkkeja.

Puhetulkit ovat tietysti pääasiassa tulkkeja, mutta jotain pieniä avustustehtäviä hekin voivat tehdä.

Ylijoki ei voi lähteä asioille hetken mielijohteesta varsinkaan, jos hän tarvitsee mukaansa puhetulkin.

–Se on aina prosessi. Minun pitää ensin lähettää tekstiviesti tulkkivälitykseen. Sitten pitää sopia päivä. Voi olla, että tulkkia ei saa juuri sille päivälle. Sitten joutuu suunnittelemaan uudestaan.