– Kuka tuli tänä aamuna tunnille hiilivapaasti? kysyy Raahen lukion rehtori Heikki Peltoniemi Saloisten kirkon parkkipaikalla perjantaiaamuna.
Pari kättä nousee ilmaan. Raahen lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoiden joukosta löytyy siis pyöräilijöitä ja jalalla kouluun kulkevia. Pihassa on kuitenkin pitkä rivi skoottereita polttomoottoreineen.
– Jos lakkoillaan koulussa ympäristöasioiden puolesta, niin ei jäädä kotiin nukkumaan. Voi mennä ulos istuttamaan vaikka kuusen taimia. Se on todellinen teko ympäristön puolesta. Ymmärrän kyllä, että Pattijoen perukoilta pitää aina silloin tällöin ajaa jonnekin muualle huitsiin. Sinne jäätelökioskille pääsee kyllä pyörällä tai jalan, Peltoniemi muistuttaa.
Raahen lukion ensimmäisen luokan biologian kurssi päättyi tempaukseen metsän laidalla. Tarkoituksena oli toteuttaa hiilinieluprojekti, jossa nuoret pääsivät istuttamaan metsää aukiolle.
– Tempauksen takana on nuorten aito huoli ilmastonmuutoksesta, kuvailee Peltoniemi.
Lukiolaiset Roosa Tikkanen ja Benjamin Kallunki kuuluvat sukupolveen, joka ei ole päässyt vaikuttamaan ilmastonmuutoksen syntyyn, mutta joutuu mitä todennäköisemmin kärsimään sen aiheuttamista ongelmista tulevaisuudessa.
– Meidän sukupolvi eroaa edellisistä siinä mielessä, että haluamme tekoja puhumisen ja jahkaamisen sijaan, kiteyttää Tikkanen.
Tikkanen ja Kallunki kertovat, että omien valintojen lisäksi nuoret kaipaavat malliesimerkkejä päättäjien suunnalta.
– Puhuminen ei enää tehoa. Olisi hienoa nähdä, että maan etukärjen päättäjistä löytyisi esimerkkejä siitä, miten ilmastonmuutokseen voi vaikuttaa henkilökohtaisella tasolla. Se voisi antaa kimmokkeen myös nuorille. Omalla esimerkillä on paljon merkitystä, tiivistävät Kallunki ja Tikkanen.
Metsänhoitoyhdistys Siikalakeuden metsäasiantuntija Timo Jokinen näytti edeltä, miten kuusen taimi istutetaan maahan. Taimi sujahtaa pottiputken läpi ja nuoret tarttuvat tuumasta toimeen. Tällä kertaa istutettavana olisi 100 tainta.
– Hoidetut metsät ovat parhaimpia hiilinieluja, Jokinen kertoo.
Metsät ja niiden käyttö ovat tapetilla muutenkin juuri nyt.
Metsien käyttö ja hiilinielut ovat olleet yksi kinkkisimmistä kiistakapuloista hallitusneuvotteluissa, koska Suomen metsien hiilinielun vertailutaso joudutaan laskemaan uudelleen.
Luonnonvarakeskus joutuu tarkentamaan tapaa laskea päätehakkuukypsien metsien määrää Suomen metsien hiilinielun vertailutasolaskennassa. Yksinkertaisemmin ilmaistuna kyse on ollut hakkuumetsien alan laskentavirheestä.
Laskenta liittyy tärkeisiin kysymyksiin metsien hiilinieluista, hakkuista ja myös sitä kautta metsäteollisuuden investoinneista. Lopuksi kysymys on siitä, voiko kakkua säästää ja syödä. Voiko Suomi yhtä aikaa hakata metsiään ja päästä EU:n ilmastotavoitteisiin? Esimerkiksi Kemiin suunniteltu Metsä Groupin sellutehdas pienentäisi hiilinielua huomattavasti.