Liikunnan vaikutus fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen sekä arkiseen jaksamiseen on varmasti tiedossa kaikilla suomalaisilla. Liikunta vaikuttaa myös muistiin ja aivotoimintaan. Tieto hyvistä vaikutuksista ei vain tahdo muuttua puheen ja ajatuksen tasolta teoiksi. UKK-instituutin liikuntaraportin mukaan suomalaiset aikuiset ovat valveilla vajaat 15 tuntia päivässä. Tästä ajasta he ovat paikoillaan istuma- tai makuuasennossa melkein 9 tuntia. Lisäksi liikunnasta suurin osa on kevyttä siirtymistä paikasta toiseen. Reippaaseen tai rasittavaan liikuntaan suomalainen käyttää alle tunnin päivässä. UKK-instituutin mukaan suomalaisten aikuisten liikuntatottumuksissa ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia viimeisten kuuden vuoden aikana.
Nykytieto kertoo, että lyhyetkin pyrähdykset ovat hyödyksi. Niiden seuraamiseen löytyy erilaisia älypuhelin- ja mittarisovelluksia, jotka parhaassa tapauksessa toimivat hyvänä kannustimena.
Liikunta voi kuulua myös ikääntyneiden arkirutiineihin, kuten tässä lehdessä haastatellun Viljanmaan pariskunnan esimerkki osoittaa. Heidän pyöräilyharrastuksensa on varmasti tuonut kunnon lisäksi iloa ja hyvää mieltä jokaiseen päivään.
Ikäihmisillä säännöllinen liikuntaharrastus mahdollistaa kotona asuminen ja laadukkaan elämän pitempään. Se pätee myös kääntäen, liikkumattomuus rapauttaa toimintakyvyn jopa muutamassa viikossa.
Lisäaskeleita päiväänsä voi ujuttaa ilman erikoisvarusteita tai suurta elämäntaparemonttia. Siihen riittää pelkkä päätös.
