Hoidon ja hoivan palvelujen tulosalueen johtaja Mervi Kosken mukaan kokemukset Sijaispilotista ovat niin hyvät, että siitä esitetään jatkuvaa toimintaa ensi vuoden budjettiin. Kosken mukaan pilotin seitsemän työntekijää vastaavat lyhyistä sijaisuuksista koko hyvinvointikuntayhtymän alueella.
–Teimme ensikokemuksista analyysiä, miten hoitajat ja miten alueet ovat tämän kokeneet, ja vaikuttaa siltä, että tätä kannattaa jatkaa, Koski sanoo.
Hän huomauttaa, että tietysti alussa, kun alueet ja asiakkaat ovat outoja, on paljon opettelua. Sijaispooli auttaa kotipalvelua alle kolmen päivän sijaisuuksissa, joita tulee herkästi sairastumisten ja muiden poissaolojen takia.
Vakituisiin työsuhteisiin saadaan kosken mukaan hyvin hakijoita, mutta sijaisuuksiin, äitiyslomiin ja muihin pitempiin tuurauksiin on henkilöitä vaikeampi saada. Sama tilanne on niin lähihoitajien kuin sairaanhoitajienkin osalta.
–Olemme kysyneet jopa eläköityneitäkin tuuraamaan lomakaudella, ja jotkut tulevatkin mielellään, Koski sanoo.
Hoitotyön johtaja Minna Alatalo kertoo, että Oulun Ammattikorkeakoulun kanssa järjestetystä sairaanhoitajien koulutuksesta on hyvät kokemukset. Koulutetuista 20 hoitajasta osa on jo valmistunut ja osa vielä työharjoittelussa. Valmistuneet ovat työllistyneet hyvin.
–Nyt on uusi sairaanhoitajien koulutuksen yhteishaku menossa ja toivomme, että uusikin ryhmä saadaan alkuun, Alatalo kertoo.
Vakituisiin sairaanhoitajien ja lähihoitajien paikkoihin on hyvin tulijoita. Alatalo sanoo, että aikaisemmin hakijat suosivat päivätyötä, mutta nyt hakijoita riittää myös kolmivuorotyöhön. Hän sanoo, että ehkä kotihoivan Sijaispilotti-hankkeesta otetaan mallia myös hoitajien lyhyen sijaisuuksien ongelmaan, kun kokemuksia on tarpeeksi.
Sairaanhoitaja Jenni Sippala valmistui viime kesänä sairaanhoitajaksi ja pääsi heti töihin Raahen sairaalan osasto 3:lle. Samalla osastolla viimeisiä työharjoittelujaan tekee Katja Haukipuro.
Molemmilla on tausta lähihoitajana.
–Koko suvun naiset ovat hoitoalalla, tämä oli hyvin luonteva valinta. Haluan tehdä työtä, jolla on oikeasti merkitystä, sanoo Sippala. Hänen mukaansa osasto 3 on antoisa työpaikka, koska siellä hoidetaan niin monenlaisia potilaita.
Lisäksi täällä on aivan mahtavan hyvä henki. Keneltä tahansa voi kysyä neuvoa, olipa sitten kyseessä lääkäri tai toinen hoitaja, hän sanoo.
Mainingissa lähihoitajan työssä ollut Haukipuro haluaisi myös vaihtaa sairaalan puolelle, kun hän valmistuu loppuvuodesta.
Muuntokoulutuksessa vuoden 2015 alusta ollut Haukipuro sanoo, että opiskelu on ollut antoisaa, vaikka ensimmäinen vuosi olikin melko rankkaa perheen ja opiskelun ja työn yhteensovittelua.
Hän suosittelee muuntokoulutusta muillekin jatko-opintoja pohtiville.
Asiantuntija Marko Salmela Raahen TE-toimistolta sanoo, että hoitoalalla liikehdintä on melko suurta, mutta voimia työpaikkoja ei nyt juuri muutaman kotihoidon, lastenhoidon ja henkilökohtaisen avustajan lisäksi ole. Muuntokoulutus on hyvä tapa korjata vajetta.
–Sairaanhoitajista on pulaa, se on ihan selvää, hän sanoo.
Lähihoitajien suuntautuneisuudessa on niin paljon erilaisia vaihtoehtoja, että tilanne on erilainen esimerkiksi kotihoidon ja lastenhoidon välillä.
Salmela huomauttaa myös, että työllistymisongelmat eivät aina johdu työttömistä, vaan myös työnantajissa on monenlaisia.
–Kun hyvä hakija jää työttömäksi, hän kyllä yleensä työllistyy äkkiä ammatista riippumatta.
Hoivean rekrytoinnista vastaava Pauliina Pitkänen harmittelee sitä, että Raahessa rekrytointi on ollut siivouspuolella ongelmallista
Lähihoitajien rekrytointiongelmia ei ole ollut.
Pitkäsen mukaan moni on pitänyt siivoustyötä liian raskaana heti muutaman työpäivän jälkeen.
Marko Salmela huomauttaa, että keveää siivoustyötä hakevat voisivat miettiä, onko sellaista olemassa.
–Ainakin minusta siivoustyö on aina raskasta.