Kun marjastajaa ei kuulukaan kotiin marjastusreissulta tai metsästäjän pyyntireissu alkaa venyä normaalia pidemmäksi, molemmissa tilanteissa herää läheisten huoli.
Kadonneiden etsintä on yksi tilanne, jossa viranomaiset voivat hälyttää avuksi vapepalaiset eli Vapaaehtoisen pelastuspalvelun väen.
– Vapaaehtoinen pelastuspalvelu ei lähde tehtäviin omin päin, vaan kutsu tulee aina viranomaisten kautta. Yleensä kutsuja on poliisi, pyhäjokinen vapaaehtoisryhmään kuuluva Esa Sarpola kertoo.
Sarpola on ollut mukana VaPePassa vuodesta 1995. Jo tätä ennen hän toimi Pyhäjoen Meripelastusyhdistyksessä, jossa toimii edelleen.
– VaPePa-ryhmän Pyhäjoelle perusti silloinen lääkäri Pertti Arkko. Kiinnostuin toiminnasta ja lähdin mukaan. Se miksi lähdin johtuu varmastikin siitä, että auttamistyö on ollut aina minulla verissä.
Vapaaehtoinen pelastuspalvelu on 53 järjestön verkosto, jonka hälytysryhmät tukevat viranomaisia onnettomuuksissa ja muissa kriisitilanteissa. Omin neuvoin auttamistehtäviin ei tarvitse lähteä, vaan vapaaehtoiset koulutetaan erilaisia tehtäviä varten. Koulutuksilla myös ylläpidetään lähtövalmiutta.
Perjantai-iltana Pyhäjoella järjestetään pimeäetsinnänharjoitus kello 19 alkaen. Harjoitus kestää iltayhteentoista. Sarpola kertoo, että harjoitusta ohjaa koko ajan VaPePan kouluttaja. Illan aikana perehdytään pimeäetsinnän erityispiirteisiin, partioetsintään ja radiopuhelimen käyttöön.
– Harjoittelemme Pyhäjoen Metsästysseuran maastossa, Pyhäjoen keskustataajaman pohjoispuolella ja kasitien maanpuoleisessa maastossa. Sen verran tien sivussa harjoitellaan, ettei meitä ehkä näe, mutta jos VaPePan liiveillä ja taskulampuilla varustautunutta väkeä näkyy kyse on harjoituksiin osallistuvasta porukasta, Sarpola selvittää.
Vapaaehtoisia tarvitaan toimintaan lisää. Sarpola kuvailee, että viranomaiset voivat tarvita apuvoimia vuorokauden ja vuoden ympäri. Esimerkiksi päiväsaikaan iso osa vapaaehtoisista voi olla leipätöissä kiinni, joten aina on tarvetta uusille vapaaehtoisille.
– Tämä on vapaaehtoista toimintaa, joten pakko ei ole kenenkään lähteä, jos on muuta menoa kun kutsu tulee, Sarpola tarkentaa.
Sarpola laskee osallistuneensa tämän vuoden aikana seitsemään avustustehtävään, josta suurin osa on ollut kadonneen henkilön etsintää. Viimeisin kutsu tuli Siikalatvalle, jossa etsittiin metsästysreissulla kadonnutta henkilöä. Hän löytyi menehtyneenä.
– Vapaaehtoisilla on vaitiolovelvollisuus. Emme kerro tapauksesta, mutta jos vapaaehtoisia näkee, voi tulla kysymään, mikä hänen roolinsa tehtävässä on.
Marjastuskausi on ollut hyvä. Mustikkaa on poimittu paljon, ja parasta aikaa metsissä liikkuu puolukanpoimijoita. Eksyneet marjastajat ovat yksi kohderyhmä, joiden etsimiseen vapelalaisia usein kutsutaan.
– Yleensä marjareissulle lähdetään ilman kännykkää. Pelätään, että kännykkä pian putoaa maastoon. Ottakaa kännykkä mukaan, ja ladatkaa se täyteen ja varavirtalähteenkin voi ottaa matkaa. Jos eksyy, viranomaiset voivat hyödyntää puhelimen paikannusta, jolla kadonneen etsintä voi nopeutua.
Sarpola vinkkaa, että jos vapaaehtoistoiminta kiinnostaa, kannattaa ottaa yhteyttä VaPePan toimijoihin. Yhteystiedot löytää esimerkiksi VaPePan nettisivuilta.