Huono talvi ja kylmä al­ku­ke­sä: Kol­man­nes hei­nä­sa­dos­ta saattaa jäädä saa­mat­ta

Moni maanviljelijä aloitti nurmirehun teon viikonvaihteessa sateiden jälkeen. Heinäsadosta kolmas voi jäädä tänä kesänä saamatta.

Pelloille on ilmaantunut hyvien säiden aikaan "lehmien munia". Nurmirehua on saatu tehtyä vasta yhden kerran. Kolmas sato saattaa jäädä haaveeksi.
Pelloille on ilmaantunut hyvien säiden aikaan "lehmien munia". Nurmirehua on saatu tehtyä vasta yhden kerran. Kolmas sato saattaa jäädä haaveeksi.

Nurmirehun korjuuta Raahen seudulla ovat viivästyttäneet huono talvi ja kylmä kevätkesä. Monet maanviljelijät eivät olleet aloittaneetkaan nurmirehun tekoa ennen viime viikon vesisateita.

Pattijoen Ylipäässä Lasikankaalla asuva maanviljelijä Veijo Korkiakangas kertoo, että hän korjaa tänä vuonna korkeintaan kaksi rehusatoa. Yleensä satoja saadaan kolme.

Hyvinä vuosina nurmirehua korjataan pellolta jo ennen juhannusta. Sen sijaan viime viikolla heinäkuun alussa Korkiakankaalla ei ollut korjattu satoa, vaan vasta odoteltiin heinäntekopoutia.

–Heikohkoa on. Talvi on jättänyt peltoja laikukkaaksi. Jääpoltetta on tullut ja voimaa kadonnut, kertoo Korkiakangas.

Pellon tyhjien aukkojen syynä on talvi, joka on aaltoillut lämpötilaltaan välillä lämpimän, välillä pakkasen puolelle. Lumen puute alkutalvesta teki hallaa pehmeille pelloille.

Korkiakankaan mukaan kyse on ilmiöstä, joka koskee rannikkoseutua laajemmalti.

Tilannetta pahensi kylmä kevätkesä yöpakkasineen. Vielä kesäkuun puolella maa oli ruskea, eikä vihertänyt lainkaan.

Sateet alkoivat väärään aikaan, juuri kun nurmi alkoi olla valmista.

–Nyt pitäisi päästä korjaamaan, sillä heinikot vanhenevat nopeasti. Mutta huonolle ei mahda mitään, pahoittelee Korkiakangas.

Myös toinen ylipääläinen maanviljelijä, Matti Pekkala, arvelee, että kolmas sato on epätodennäköinen.

–Kesän alku meni niin myöhään, hän sanoo.

Pekkalat ovat korjanneet nurmirehua joutuisasti noukintavaunulla siiloon hyvien säiden aikaan.

Pekkalasta sadosta on tulossa määrältään normaali. Hän on havainnut epätasaisuuksia vanhoissa nurmissa, mutta uudet nurmet, jotka ovat ensi kertaa nurmiviljelyssä, ovat hyviä.

Nurmirehun tekoon tarvitaan kuiva kausi, sillä rehun olisi parasta saada kuivahtaa ainakin päivän, ennen kuin se pyöröpaalataan.

Korkiakangas on havainnut, että märkää nurmea ei kannata paalata, koska se jäätyy pakkasilla eikä maistu karjalle.

Nurmisato on ollut Korkiakankaan muistin mukaan ollut hyvä kymmenkunta vuotta.

Maatiloilla, joilta vanha rehu on loppunut eikä vanhoja varastoja ole, huono rehusato saattaa pakottaa karsimaan eläimiä.