Raahen opettajaseminaarista valmistui 50 vuotta sitten 27 opettajaa. He kaikki ovat edelleen elossa, vaikka keski-ikä on jo 75. Luokalla syntyi myös niin hyvä yhteishenki, että porukka tapaa luokkakokouksissa säännöllisesti.
Tämänkesäisessä luokkakokouksessa he tutustuivat uudistuneeseen Raaheen kahden päivän ajan. Seminaarin kampuksen uutta elämää vierille esitteli hankesuunnittelija Timo Myllyoja. Kampuksen uusi elämä ilahdutti vieraita.
Vierailu vanhassa koulussa sai muistot heräämään.
– Tulo Raaheen oli hyvin jännittävää. Olimme kämppäkaverini kanssa aivan väsyksissä ensimmäisen päivän jälkeen, kun olimme rampanneet tätä aluetta ristiin rastiin. Asuimme Kirkkokadulla. Samassa talossa oli kauppa. Heräsimme sunnuntaina aina kirkonkellojen ääneen, Helinä Osala muistelee.
– Tämä porukka muodostui hyvin läheiseksi. Joistakin tuli hyviä ystäviä, joiden kanssa pidetään yhteyttä säännöllisesti, mutta kun tapaamme porukalla, tuntuu aina, kuin vasta eilen olisimme eronneet. Ne ihmiset, joihin tutustuu ja ystävystyy nuorena, jäävät aina läheisimmiksi, Osala pohtii.
Raahen opettajaseminaari antoi Osalan mukaan hyvät ja monipuoliset eväät opettajantyöhön. Hän muistuttaa, että silloin opettajat erikoistuivat kaikkiin aineisiin musiikista liikuntaan ja käsitöihin. Niinpä tekemistä riitti myös iltaisin, kun piti käydä vaikkapa soittotunneilla.
– Kämpillä oltiin usein vasta illalla, muistaa myös Marketta Elomaa.
Elomaa kertoo löytäneensä Raahesta elämänkumppanin, ja heillä oli pitkään myös vapaa-ajan asunto Raahessa.
Hän kertoo asuneensa alkuun Mäkikadulla ja kulki sieltä pyörällä koulussa. Seminaarin sauna toimi myös opiskelijoiden pyykkitupana.
Luokan vanhin oli Tapio Somero, joka oli ehtinyt toimia jo neljä lukuvuotta opettajana ennen kuin tuli Raaheen pätevöitymään. Hän kertoo, että joutui hakemaan kouluhallitukselta erikoisluvan pyrkimiseen, koska oli jo täyttänyt 30 vuotta. Hänestä tulikin nuoremmilleen eräänlainen isähahmo.
Hannu Kivioja kertoo, kuinka he keräsivät porukalla käpyjä luokkaretkikassan kartuttamiseksi.
– Kiipeiltiin tässä lähialueen puissa, liekö ne kävytkään niin hyviä olleet.
– Minun Anglialla ne sitten vietiin jonnekin todella kauas, Somero muistaa
Kivioja kertoo paikan olleen Petäjäsojan Osuuskauppa Oulaisissa. Rahaa ei käpykuormasta paljoa tullut, mutta rahaa kerättiin myös muuten niin että retkelle päästiin Itävaltaan asti.
Romanssejakin syntyi ja jopa yksi avioliitto, kun Lea ja Heikki Kallio löysivät toisensa. Kumppaneita syntyi myös muilta luokilta.
– Yleensä naiset katsoivat kavereita ylemmiltä luokilta ja miehet alemmilta, kertoo Helinä Osala.
Hänen mukaansa niin naiset kuin miehetkin olivat tasaveroisia ja hyviä kavereita keskenään. Kiusaamista ei esiintynyt.
60-luvulla oli vielä pukeutumissääntöjä naisille. Kerttu Ahonen muistaa, että naiset eivät saaneet alkuun pitää pitkiä housuja kuin liikuntatunneilla. Sittemmin sekin sääntö muuttui,
Opettajista seminaarilaisilla on pelkkää hyvää sanottavaa. Muutamista tuli ihan kavereita, he viettivät iltojakin opiskelijoiden kanssa.
Seminaari
Raahen opettajaseminaari toimi vuosina 1896–1971
Seminaarialue kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.
Seminaarin ensimmäiset miesopiskelijat aloittivat vuonna 1951. Seminaarin toiminta loppui 29. toukokuuta 1971, mihin mennessä seminaarista oli valmistunut yhteensä 3177 kansakoulunopettajaa
Raahen seminaari on yksi 1800- ja 1900-lukujen vaihteen opettajaseminaareista, jotka ovat valtion maanlaajuisen rakennusprojektin ja yleisten rakennusten ylihallituksen suunnittelun tuloksia.