Tammikuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2021 Pohjois-Pohjanmaalla on uusi Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos, kun Jokilaaksojen pelastuslaitos ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitos jäävät historiaan.
Pelastuslaitosten yhdistäminen on ollut jo pidempään ilmassa.
– Tämä maakuntauudistus taitaa tässäkin olla eteenpäin työntävä voima, sanoo Pohjois-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen muutosjohtaja Marjukka Manninen.
Torstaina muita muutosjohtajia Helsingissä tavannut Manninen sanoo, että heidänkin keskuudessaan yleinen tilannekuva on sekava. Päätöksiä odotetaan ja tarvitaan kuumeisesti. Yhteinen näkemys on kumminkin, että vanhaan ei ole paluuta. Vaikka Pohjois-Pohjanmaa on ainoa maakunta, jossa asukkaiden keski-ikä on alle 40 vuotta, täälläkin väestö vanhenee ja palvelutarve kasvaa koko ajan.
– Vanhalla systeemillä ei voida tulevaisuudessa taata tasapuolisia palveluita ja sitä, että rahat riittäisivät.
Kun rahat eivät riitä, se merkitsee, että palveluja ei voida kehittää eikä taata nykyisellä tasolla.
Maakunnallisessa pelastuslaitoksessa voidaan ottaa käyttöön parhaita käytäntöjä. Yhdistymisen jälkeen säästöjä voidaan saada esimerkiksi kaluston ja laitteiden yhteishankinnoista.
Jokilaaksojen pelastuslaitoksen kehittämispäällikkö Petteri Jokelainen korostaa, että uudistuksessa on kyse uuden luomisesta, ei niinkään siitä, että Jokilaaksojen pelastuslaitos liittyisi Oulu-Koillismaahan.
– Aidosti on lähdetty siitä, että perustetaan uusi pelastuslaitos ja katsotaan, mikä voisi toimia maakunnallisesti tai jopa isommilla alueilla.
Jokelainen sanoo, että Jokilaaksojen pelastuslaitos on tällä hetkellä pieni yksikkö, päätoimisia työntekijöitä on 250.
– Meillä on joihinkin asioihin kapeat hartiat. Tehtäväkuva on varsin laaja.
Tämä tarkoittaa sitä, että mahdollisuudet perehtyä ja keskittyä johonkin työn osa-alueeseen ovat rajalliset. Laajempi organisaatio mahdollistaa paljon paremmin erikoistumisen, joka voi hyödyttää pelastuslaitoksen lisäksi koko valtakunnallista pelastustointa.
Sekä Manninen että Jokelainen korostavat sitä, että tärkeää on tunnistaa hyvät ja järkevät käytännöt ja toimintatavat ja ottaa ne laajasti käyttöön.
Nyt tarvitaan rohkeutta ottaa muutos oikeasti mahdollisuutena, Manninen korostaa.
– Jos vain tyydytään mekaaniseen muutokseen, hukataan monta hyvää mahdollisuutta.
Vuoden 2021 alussa ei ole valmista, jos pohjatöitä ei tehdä nyt kunnolla.
– Nyt täytyy katsoa eteenpäin eikä jäädä odottelemaan, Manninen sanoo.
Pohjois-Pohjanmaalla muutosta valmistelemassa on ollut jopa poikkeuksellisen paljon erilaisia työryhmiä, joissa myös henkilöstö on ollut hyvin edustettuna.
Jokelainen sanoo, että Jokilaaksojen pelastuslaitoksen henkilökunta suhtautuu tulevaan muutokseen rauhallisin mielin.
Jokilaaksojen pelastuslaitoksella tehdään kehittämistyötä kaiken aikaa. Toimintaympäristö muuttuu, ja määrärahoja on käytettävä tehokkaasti.
– Kun meidän organisaatio toimii mahdollisimman hyvin, yhteistyö on paljon helpompaa, Jokelainen toteaa.
Raahessa vihittiin perjantaina käyttöön laajennettu ja peruskorjattu paloasema. Samassa yhteydessä juhlittiin myös Raahen vapaapalokunnan 110-vuotista taivalta.
VPK:lla on nyt tilat paloaseman yhteydessä Koivuluodossa.
Raahen vapaapalokunta perustettiin vuonna 1908 Raahen kirkon palon jälkimainingeissa.
Tilaisuudessa VPK:n historiaa kävi läpi Markku Mattila.
Vuonna 1912 VPK:lle valmistui oma palokuntatalo, joka tunnetaan nyt Raahelana.
Raahelasta lähdön jälkeen vapaapalokunta on toiminut useissa paikoissa.
Viimeksi ennen uusien tilojen saamista VPK toimi Pattijoella kaupungin varikon yhteydessä.
Paloaseman peruskorjauksen ja laajennuksen yhteydessä pihalle rakennettiin erilliseen halliin vapaapalokunnan käyttöön kolmen yksikön autohalli sekä puku-, pesu- ja sosiaalitilat.
Suomen Sopimuspalokuntien liiton järjestöpäällikkö Jaakko Linko piti hyvänä sitä, että Raahen VPK saa toimia entistä läheisemmässä yhteistyössä vakinaisen väen kanssa.
– Sopimuspalokunnat ovat tärkeä osa pelastustoimintaa, Linko sanoi.
Suomessa on 709 sopimuspalokuntaa, joista VPK-sopimuspalokuntia on 491.