Tulehdukselliset suolistosairaudet, yleistyvät Suomessa kovaa vauhtia. Sairautta esiintyy Suomessa enemmän kuin useimmissa muissa maissa. IBD:stä näyttää tulevan suomalaisten uusi kansantauti, sillä sairastuneita on jo lähes 50 000. Crohnin taudista ja colitis ulcerosasta käytetään yhteisnimeä IBD. Ne eivät tartu, vaan ovat autoimmuunisairauksia, kuten esimerkiksi reumasairaudet ja ykköstyypin diabetes.
Sairastuneiden joukossa ovat myös siikajokinen Anne Kujansuu ja raahelainen Ringa Saukko. He kertovat, että aina kun asia tulee puheeksi, jokainen tietää ainakin yhden, joka kärsii samasta vaivasta.
Ringa Saukko kertoo, että hänen molemmilla vanhemmillaan ja myös kahdella veljellä on IBD. Perinnöllisyyspoliklinikalta ei kuitenkaan löytynyt perheen yhteiselle sairaudelle selittävää tekijää. Hän itse sai diagnoosin nelisen vuotta sitten.
Anne Kujansuu on omassa perheessään ainoa, joka sairastaa. Häntä on hoidettu jo 10 vuotta. Hän on siitä onnellisessa asemassa, että sairaus on nyt oireeton, eikä hän tarvitse edes lääkehoitoa. Hänellä on kuitenkin takanaan raskaat leikkaushoidot.
OYS:ssa häntä leikattu kolme kertaa. Ensin hän sai ensin avanteen. Nyt siitä on päästy eroon, tilalla on suolistoon tehty J-pussi. Haavainen paksusuoli häneltä on poistettu kokonaan.
Kujansuu kertoo, että Oulussa leikkaushoito tehdään kolmen sarjassa. Esimerkiksi Helsingissä koko leikkaus tehdään yhdellä kertaa. Kolmen leikkausta saattaa kuulostaa raskaalta, mutta Kujansuu kertoo sen tarkoittavan huomattavasti vähemmän riskejä ja myös parempia hoitotuloksia. Hänen elämänlaatunsa on parantunut leikkausten jälkeen huomattavasti.
– Elämä on huomattavasti helpompaa kuin sairaan paksusuolen kanssa. Minun täytyy vain pitää hyvä huoli nesteytyksestä, jos satun saamaan vatsataudin, hän kertoo.
Sairaudet vaikuttavat naisten elämään, mutta heille se on normaalia arkea. He kertovatkin siitä avoimesti, etteivät muut ihmettele esimerkiksi äkillisiä vessareissuja. Molemmat naiset ovat perheellisiä. Ringa Saukon nuorimmainen, Lyydia on vain 6 kuukautta vanha.
Raskausaikana lääkitys pitää miettiä uudelleen ja jotkut lääkkeet panna tauollekin. Raskaus voi sujua normaalisti, mutta riskejäkin on.
Naisten mukaan monet ihmiset kärsivät vaivoista aivan turhaan ja liian kauan, eivätkä mene tutkimuksiin.
– Kyse on tietysti hieman nolosta vaivasta, kun on kyse oman suolen toiminnassa. Moni pelkää syöpääkin, naiset tietävät.
Jatkuvat vatsavaivat ja veriset ulosteet pannaan milloin ruuansulatuksen ja milloin peräpukamien piikkiin.
Oikeaa diagnoosia saattaa hidastaa myös hoitohenkilökunnan tietämättömyys. IBD ei välttämättä nosta tulehdusarvoja. Raudanpuutteeseen saatetaan syöttää rautatabletteja, jotka vain pahentavat tilannetta.
Sairaus paljastuu vain tähystyksessä otettavalla koepalalla. Myös ulostenäyte voi antaa suuntaa.
Naiset alkavat pitää vertaistukiryhmää Raahen alueen IBD-potilaille. Ryhmässä sairaudesta puhutaan luottamuksella. Ryhmään voivat tulla myös sairastuneen omaiset, esimerkiksi vanhemmat, jos lapsi sairastaa.
– Jokainen saa puhua sen verran kuin haluaa.
IBD
IBD tarkoittaa tulehduksellisia suolistosairauksia (Inflammatory Bowel Diseases).
Kroonisia suolistosairauksia ovat crohnin tauti ja colitis ulcerosa. Ne ovat autoimmuunisairauksia.
IBD-viikkoa vietetään 1.-7. 12. 2018 joka vuosi.
Viikon tarkoituksena on lisätä tietoa IBD:stä ja korostaa, että kaikki sairaudet eivät näy ulospäin.
Raahessa alkaa IBD-potilaiden vertaistukitoiminta.
Ensimmäinen kokoontuminen on Langin Kauppahuoneen kahvilassa 4.12. klo 16.30.
Mukaan voi vielä ilmoittautua: raahenseutu@ibd.fi
Facebook: Crohn ja Colitis ry, Pohjois-Pohjanmaa.
Sairastuneita on jo lähes 50 000.
saa IBD-diagnoosin joka vuosi.
IBD:n syytä ei vielä tiedetä ja sen yleistymisen syytä tutkitaan edelleen.
Sairauden taustalla ajatellaan olevan perinnöllinen alttius, se ei kuitenkaan selitä tulehduksellisten suolistosairauksien nopeaa lisääntymistä.
Sairauden puhkeamiseen epäillään liittyvän myös joitakin ympäristötekijöitä.
IBD on yleisempää länsimaissa kuin kehittyvissä maissa, siksi syitä etsitty mm. ruokavaliosta, antibioottien käytöstä sekä hygieniatasosta.
Suoliston bakteerikannan ja ravinnon muutokset voivat vaikuttaa sairastumiseen.
Myös alhaisten D-vitamiinitasojen on todettu liittyvän IBD:hen, mutta ei tiedetä, ovatko matalat D-vitamiinipitoisuudet sairauden syy vai seuraus.
Sairauksia hoidetaan pitkälti samoilla lääkkeillä kuin reumasairauksia.
Nuorin sairastunut on ollut vuoden ikäinen, tyypillisesti sairaus iskee nuoriin aikuisiin.