Ollaan nimeltä mainitsemattomassa paikassa jossakin Raahen Arkkukarissa. Näky on epätodellinen. Koko metsänpohja on valkoisenkirjava kuin lumisateen jäljiltä. Puolukka kukkii.
–En ole koskaan enkä missään nähnyt näin runsasta kukintaa, lähistöllä asuva Aimo Karppinen ihmettelee.
Karppisen mukaan puolukan kukinta on runsas koko maakunnan alueella.
–Olen ehtinyt nähdä elämäni aikana melkoisen monta kukintaa, mutta en mitään tämän veroista.
Vihannista kuuluu saman suuntaista tilannetietoa, samoin Siikajoelta.
–Puolukka kukkii runsaasti, mutta mustikan tilanne vaikuttaa vähän heikommalta, Lauri Utunen määrittelee.
Siikajokinen Päivi Eskola on kolunnut tällä viikolla Niitynmaan ja Alapään puolukkamaita.
–Lupaavalta näyttää puolukan osalta. Puolukka kukkii todella runsaasti. Mustikkaa ei ole läheskään yhtä hyvin.
Päivi Eskola on huomannut, että mustikoiden esiintymisessä on ollut viime vuosina poikkeuksellisen paljon vaihtelua.
–Mustikkaa on löytynyt sellaisesta maastosta jossa sitä ei ole yleensä ollut ensinkään, kun taas perinteiset mustikkapaikat ovat jääneet lähes kokonaan tyhjiksi.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Rainer Peltola Rovaniemen tutkimusasemalta kertoo, että mustikan kukinta on ollut keskimääräistä vähäisempää Jyväskylän pohjoispuolella. Sen sijaan puolukka kukkii runsaasti.
Erikoistutkija muistuttaa, että pelkän kukinnan perusteella ei kannata vielä tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
–Kysymysmerkkejä on vielä niin paljon: onko pölyttäjiä ollut tarpeeksi? Entä sääolosuhteet?
Pohjois-Pohjanmaalla on paukuteltu viime päivinä henkseleitä sellaisella vertailulla, että metsämarjojen kukinta on täällä runsaampi kuin missään muualla maassa. Erikoistutkija ei kiistä.
–Saattaa olla täysin mahdollista. Alueelliset erot ovat suuria tänä vuonna. Myös Pohjois-Karjalassa mustikan ja puolukan kukinta on runsas.
Kasvukauden lämpösumma on nyt todella pahasti jäljessä, tutkimusmestari Kati Mattila Luonnonvarakeskuksen Ruukin tutkimusasemalta kertoo.
–Tiistaina 4. heinäkuuta lämpösumma oli ainoastaan 299 astetta, kun pitkän ajan keskiarvo on 415 astetta. Reilut sata astetta ollaan siis myöhässä ja se kyllä näkyy niin kasvillisuudessa kuin kaikissa töissäkin.
Luonnonmarjat kehittyvät samaan tahtiin. Rainer Peltolan arvion mukaan esimerkiksi hillat kypsyvät kaksi, jopa kolmekin viikkoa myöhemmin kuin normaalikesinä.
–Ranualla päästään poimimaan ensimmäiset hillat yleensä heinäkuun puolessa välissä. Nyt kypsyminen menee elokuun puolelle.
Sääsketkin ovat olleet myöhässä ja optimistisimmat ovat ehtineet jo elättää toiveita välivuodesta. Rainer Peltola joutuu kuitenkin torppaamaan toiveet.
–Olin viime viikolla Kittilässä maastotutkimuksissa ja ikävä kyllä on todettava, että sääsket ovat heränneet. Niitä oli enemmän kuin riittävästi.
Lauri Utunen vahvistaa, että ininä alkoi viimeisimmän lämpöjakson ja sadekuuron jälkeen.
Päivi Eskola määrittelee tilanteen kohtuulliseksi.
–Sääskiä kyllä on, mutta monena kesänä niitä on ollut paljon enemmän.
Puolukan poimintakausi kestää syyskuun alusta lokakuun puoleenväliin. Suomen luonnonmarjoista puolukka on satoisin ja sitä poimitaan eniten sekä kotitalouksiin että teollisuuskäyttöön. Puolukka kasvaa koko maassa kuivahkoissa kangasmetsissä, mutta sitä esiintyy myös rämeillä ja korpimetsissä. Puolukka on valokasvi ja marjoo parhaiten alueilla, joissa puiden latvustot eivät varjosta kasvustoa.
Puolukan sato on varmempi kuin mustikan, koska se kukkii pari viikkoa myöhemmin kuin mustikka, joten hallariski on pienempi. Siitä huolimatta voi olla aiheellista käydä tutkimassa aikaisempien vuosien hyviä marjapaikkoja ennen kuin marjat kypsyvät, jotta tietää, mihin kannattaa mennä puolukkaan, kun marjat ovat kypsyneet. Lähde: www.Luontoon.fi