Isak Gellman (1800-1872) muutti Raaheen Öregrundista, Ruotsin rannikolta, 24-kesäisenä. Hän sai pestin päälliköksi Johan Langin priki Neptunukseen ja ahersi kapteenina muissakin raahelaisissa paateissa.
Merillä seelaaminen ei kuitenkaan ollut Gellmanin juttu, vaan hän jäi maihin ja rupesi liikemieheksi melko nuorena. Gellmanin puttiikki oli nykyisen Kauppakadun varrella. Hän osti talonpojilta maalaistavaroita: voita, nahkoja, potaskaa ja tervaa. Putiikissa myytiin rauta- ja siirtomaatavaroita, vaatteita ja rihkamaa.
Tullista tullut Gellman valittiin Raahen kaupungin raatimieheksi. Hän eli poikamiehenä koko ikänsä. Huushollia hoitivat taloudenhoitaja ja palvelija.
Gellmanin testamentti
Vanaha rouva Planting oli kuulemma toimittanut, että Gellman oli säälivä ja auttamistahtoinen ihminen. Hän oli surullinen, kun sairaitten hoito oli ihan anhitonta. Hän skriivasi 20.2.1872 nimensä testamenttiin, jolla oli kerta kaikkiaan ratkaiseva merkitys Raahen kaupungin ja maaseudun sairaanhoidossa. Testamentissa määrätään tarkasti miten jäämistö häätyy jakaa. Raahen kaupunki sai noin 100.000 markkaa lasareetin perustamista varten. Summa oli niin iso, että sitä kadehdittiin Oulussa asti. Oulun Wiikko-Sanomat skriivasi, että taasenkin on Raahe tullut muistetuksi lahjoituksella.
”Köyhän ja varattoman väen tulee saada sairautensa aikana vapaa hoito ja elatus, mutta varakas työläisluokan jäsen korvatkoon hoidosta sopivaksi katsotun vähäisen maksun, samoin on jokaisella kaupunkilaisella oikeus kohtuullisella korvauksella saada sairaalassa hoitoa sairaalle palvelusväelleen.”
Uusi lasareeti
Uusi Gellmanin kunnallissairaala valmistui Pitkäänkariin syksyllä 1912. Ympäristö oli hyvä. Tuuli suhisi puissa ja aallot loiskivat meren rantaa vasten.
Tilat olivat hulppeat: oli lasareeti, synnytysosasto, ulkohuone ja vielä kaivon päällä hieno rakennelma, josta tuli mieleen huvimaja.
Potilaita tuli Raahesta, Pyhäjoelta, Salosista, Pattijoelta, Siikajoelta, Vihannista, Revonlahdelta ja Paavolasta. Potilaita passattiin hyvin. Jopa liiankin hyvin – ainakin siitä päätellen, että yks Siikajoen ukko ruukasi kortteerata lasareetissa koko talven, kun siellä oli lämpimämpi kun sen omassa mökissä.