Kuluneen vuoden kesäkausi toukokuusta elokuuhun on Ilmantieteen laitoksen mittaushistorian lämpimin kesäjakso Suomessa. Yksittäisiä lämpimiä kesiä on ollut aina, mutta ilmastomuutoksen vaikutuksia hellekesiin, leutoihin talviin ja hirmumyrskyihin on yhä vaikeampi kieltää. Yhä useampi huomaa ilmaston lämpenemisen omassa elämässään. Vuosi 2017 oli yksi mittaushistorian kuumimmista ja 2000-luvulle mahtuu monta tilastoitua lämmintä kesää jo ennen tämän vuoden huippulämmintä kesää.
Kuluneen kesän kaltaisen kuivuuden ja kuumuuden uskotaan yleistyvän ilmaston lämmetessä.
Tuore tutkimus liittää kesän pitkittyneet helteet arktisen alueen lämpenemiseen. Ilmastonmuutos vaikuttaa voimakkaimmin pohjoista napaseutua ympäröivään alueeseen, joka lämpenee kaksi kertaa nopeammin kuin maapallon muut alueet. Lämpeneminen sotkee suuria ilmavirtauksia ja lämpötilaerot pohjoisen ja etelän välillä tasoittuvat. Ilmastotieteilijät puhuvat sulkukorkeapaineesta, joka pitkittää sateettomia hellejaksoja. Sellainen säätila koettiin kuluneena kesänä Suomessa. Tutkijoiden mukaan maastopalot, satokadot ja sinilevälautat piinaavat tulevaisuudessa entistä useammin, ellei ilmaston lämpenemistä saada pysäytettyä.
Ilmastonmuutoksen toteaminen ei riitä, vaan sen torjuminen vaatii tekoja niin kansainvälisellä kuin kansallisella tasolla. Eikä saa unohtaa, että myös yksilötason valinnat vaikuttavat, kun niitä tehdään riittävästi. On aika päästä kertakäyttökulttuurista eteenpäin.