Menneiden muistelu saa Ilmo Arvelan hymyilemään. Päättymässä oleva virkaura kuntasektorilla ei ole ollut tekijänsä mielestä missään nimessä tylsä.
On kiikaroitu kiihtelysvaaralaisen pellon laidalla hukkakauraa, on sähköistetty Enontekiöllä Suomen viimeisiä sähköttömiä taloja, on laitettu persoona peliin Kolme iloista rosvoa -näytelmän Joonatanina Pattijoella ja on perustettu uutta Raahen kaupunkia.
Se Hattulan valtuuston kokouksia kuuntelemassa käynyt teinipoika voi nyt todeta saaneensa mitä halusikin; mielenkiintoisen ja monipuolisen työuran haasteellisten tehtävien parissa.
– Ammatinvalinta selkiytyi minun osaltani silloin keskikoulun viidennellä luokalla. Yhteiskunnalliset asiat kiinnostivat, Arvela sanoo.
Raahen seudulla Ilmo Arvelan työhistoria alkaa kesästä 1991. Enontekiöltä Pattijoelle kunnanjohtajaksi saapuneelle maisemat ja meininki Perämeren rannikolla olivat lähtökohtaisesti oudot.
– Jonkin turistireissun olin tainnut tälle seudulle sitä ennen tehdä, hän sanoo.
Uusi kunnanjohtaja koki tulleensa Pattijoella hienosti vastaanotetuksi, ja työ maistui.
– Meillä oli hyvä porukka töissä Pattijoella. Siitä silloisesta kunnan johtoryhmästä kaupungin palveluksessa olen ollut enää minä.
2000-lukua ei ehditty pitkälle, kun Pattijoen kunta lakkasi olemasta. Raahen ja Pattijoen kuntaliitos toteutui vuoden 2003 alusta.
– Se oli vähän erilainen kuntaliitos. Pattijoen paukut eivät loppuneet, vaan nämä kaksi kuntaa kasvoivat yhteen. Raahella ja Pattijoella oli silloin jo yli 30 erilaista yhteistyösopimusta, toteaa Arvela.
Kuntien yhdistymisiä Ilmo Arvela luonnehtii työläiksi prosesseiksi. Raahen ja Pattijoen liitos, josta paikallispoliitikot Pattijoella eivät olleet laisinkaan yksimielisiä, pakotti Arvelan ja Raahen silloisen kaupunginjohtajan Jaakko Nahkurin istahtamaan useaan otteeseen Brahenkatu 2:n yläkertaan pohtimaan kuntafuusion toteuttamisstrategiaa.
– Meidän tehtävähän oli johtaa se fuusio. Mietimme konkreettisesti miten se organisoidaan ja kenelle annetaan mikäkin tehtävä, Arvela kertoo.
Kuntaliitokselle oli keksittävä myös uskottava virallinen syy, koska liitosta ei voinut perustella yhdistyvien kuntien taloustilanteella.
– Sellainenkin ongelma meillä tosiaan oli. Ministeriöstä kyseltiin kovasti, että mikä on syy kuntien yhdistymiselle.
Vielä 15 vuoden jälkeenkään aivan kaikki eivät Raahen ja Pattijoen kuntaliitosta hyväksy.
– Päätös oli niin täpärä, että siksi se varmaan vieläkin ahdistaa, Arvela toteaa.
Pattijoen kunnanvaltuusto hyväksyi kuntaliitoksen äänin 16-11. Ratkaisevassa äänestyksessä keskustan valtuustoryhmä jakaantui liitoksen vastustajiin ja kannattajiin.
Koko työuransa Arvela on pyrkinyt kehittämään itseään. Vastikään hän sai oikeusnotaarin pätevyyden, ja aikoo jatkaa opiskelua eläkkeelläkin.
– Otan oikeustieteen maisterin paperit ulos Lapin yliopistosta, se vaatii enää puolenkymmentä tenttiä ja lopputyön. Myös tytär opiskelee samaa alaa Rovaniemellä.
Opiskelun lisäksi hän aikoo nauttia vapaudesta ja katsella maailmaa.
– Aion nauttia hyvästä auringonpaisteesta kesällä, kun muut harmittelevat, että loma loppuu pian.
Ilmo Arvela
Syntynyt 22.3.1954 Hauholla.
Opiskeli Perniön kansankorkeakoulussa, Tampereen kesäyliopistossa ja Tampereen yliopistossa.
Toimi opiskeluaikana muun muassa Tampereen ylioppilaskunnan taloudenhoitajana, ylioppilastalon isännöitsijänä ja ravintola Tiiliholvin talouspäällikkönä.
Kiihtelysvaaran kunnansihteerin sijaiseksi kesken yliopisto-opintojen 1975. Valittiin samana vuonna kunnansihteerin vakinaiseen virkaan.
Enontekiön kunnanjohtajaksi 1985.
Pattijoen kunnanjohtajaksi 1991.
Raahen apulaiskaupunginjohtajaksi 2003.
Jää eläkkeelle 1.4.2018. Kuntalaisten tavattavissa virkahuoneessaan Raahen Raatihuoneen yläkerrassa keskiviikkona 21.3. kello 13-15.