Ilo­tu­li­tus ennen talvea

Tiesitkö, että koivu alkaa muodostaa talvehtimissilmuja jo heinäkuussa?

Aina ei ruska ole heleä ja kirkas, vaan joskus rumanruskea. Toisinaan taas talvi yllättää puut ja lehdet putoavat vihreinä ilman, että puu ehtii ottaa ravintoaineita talteen. Tänä syksynä talvehtiminen on selvästi alkanut onnistuneesti. Aina ei ruska ole heleä ja kirkas, vaan joskus rumanruskea. Toisinaan taas talvi yllättää puut ja lehdet putoavat vihreinä ilman, että puu ehtii ottaa ravintoaineita talteen. Tänä syksynä talvehtiminen on selvästi alkanut onnistuneesti. Aina ei ruska ole heleä ja kirkas, vaan joskus rumanruskea. Toisinaan taas talvi yllättää puut ja lehdet putoavat vihreinä ilman, että puu ehtii ottaa ravintoaineita talteen. Tänä syksynä talvehtiminen on selvästi alkanut onnistuneesti.
Aina ei ruska ole heleä ja kirkas, vaan joskus rumanruskea. Toisinaan taas talvi yllättää puut ja lehdet putoavat vihreinä ilman, että puu ehtii ottaa ravintoaineita talteen. Tänä syksynä talvehtiminen on selvästi alkanut onnistuneesti.
Aina ei ruska ole heleä ja kirkas, vaan joskus rumanruskea. Toisinaan taas talvi yllättää puut ja lehdet putoavat vihreinä ilman, että puu ehtii ottaa ravintoaineita talteen. Tänä syksynä talvehtiminen on selvästi alkanut onnistuneesti.
Kuva: Vesa Joensuu

Joka syksy odotetaan ja toivotaan mahdollisimman kaunista ja kirkasta ruskaa – keltaisina loistavia ja punaisina palavia lehtiä antamaan piristystä ennen alkavaa pimeää ja kylmää vuodenaikaa.

Tänä syksynä lehtipuut loistavat läpi koko Suomen eli puiden talvehtiminen on edennyt hyvin.

Yleinen harhaluulo on, että ruskailmiö selittyy kylmällä säällä.

– Puut ja kaikki kasvit mittaavat pimeän ajan pituutta. Siitä ne tietävät, että olisi parasta alkaa valmistautua talveen. Päiväthän alkavat lyhentyä juhannuksen jälkeen ja esimerkiksi koivu alkaa valmistautua talveen jos heinäkuun lopussa, kertoo kasvifysiologian professori Kurt Fagerstedt Helsingin yliopistosta.

Tiettyyn päivän pituuteen pitkään sopeutuneet kasvit tietävät, että tietty päivän pituus merkitsee tiettyä vuodenaikaa.

Puutarhoissa syntyykin ongelmia, kun puutarhakasveja tuodaan Keski-Euroopasta, lähinnä Tanskasta ja Hollannista, jossa päivän pituudet ovat ihan muuta kuin meillä.

– Kasvit eivät ymmärrä uusia olosuhteita. Niissä ei ole sisäänrakennettua tietoa talven tulosta ja sitten kärsivät kun ensimmäiset pakkaset tulevat.

Näin on myös Suomen sisällä. Kasvit ovat sopeutuneet elinpaikkaansa. Luonnonvarakeskus esimerkiksi suosittaa, että metsänistutukseen käytettäisiin lähisiemeniä, eikä tuotaisi niitä 100 kilometriä etelämpää tai pohjoisempaa metsänistutukseen.

Video: Sari Jaatinen

Lehden vihreä väri johtuu isosta molekyylistä, lehtivihreästä eli klorofyllistä. Siinä on myös typpeä, jota on Suomen maaperässä aika vähän ravinteena. Kasveilla ei ole varaa heittää sitä pois, vaan ne hajottavat sen, ottavat typen talteen ja säilövät sen runkoon, juuriin ja kehittyviin silmuihin.

– Kun vihreä väri häviää alta, tulee esiin keltainen. Se on ollut siellä koko ajan, mutta voimakas vihreä on peittänyt sen. Koivujen ja haapojen voimakas keltainen on kemialliselta rakenteeltaan karetenoideja.

Osa puista ei syksyllä kellastu, vaan punastuu. Punainen on toinen yhdisteryhmä: antosyaaniväriaineet.

– Punaiset eivät ole fotosynteettisesti aktiivisia. Osassa kasveissahan on kesälläkin punaiset lehdet. Ei tarkkaan tiedetä miksi punaisia lehtiä syksyllä muodostuu, mutta sellainen teoria on, että kun lehdet alkavat kuihtua, niiden solut stressaantuvat. Antosyaaniaineita ilmenee stressitilassa ja onhan talveen siirtymien stressi.

Eräs teoria taas selittää punaiset lehdet niin, että puut ilmoittaisivat hyönteisille lehtien alkaessa kuolla, että ovat edelleen elinvoimaisia, eikä heitä kannata tulla syömään.

Fakta

Ruska

Ihanteellisin syksy puiden talveen siirtymisen kannalta on sellainen kuin tänä vuonna on ollut: suhteellisen pitkä, lämmin syksy, lehdet ovat olleet fotosynteettisesti aktiivisia ja pystyneet keräämään paljon ravintoaineita talteen.

Jos talvi tulee ja yllättää vihreät puut, se ei ole hyvä talvea vasten. Puu menettää silloin klorofyllin.

Lehdissä on erityinen irtoamissolukko lehtikannassa, se kehittyy syksyllä. Kun pakkasyö tulee, solukko kehittyy nopeastikin. Lehti putoaa, eikä puu ehdi ottaa talteen kaikkia yhdisteitä.

Poikkeus on puut, jotka pystyvät yhteyttämään typpeä ilmasta, kuten leppä. Silloin ei merkitse jos lehti putoaa aikaisin.