Tiukkaan on luutunut käsitys, että kaikki pensaat, puut ja perennat pitää istuttaa vain ja ainoastaan keväällä.
Puutarhuri Jari Särkkä muistuttaa, että istutuskausi alkaa toukokuussa ja jatkuu marraskuulle saakka. Pitkin kesää talven kynnykselle asti voi istuttaa astiataimia aivan huoleti.
– Puutarhainnostus alkaa yks kaks keväällä ja loppuu juhannuksena kuin seinään, Särkkä toteaa.
Nyt Särkän Perennataimistolla eletäänkin kiivasta sesonkia ja puutarhuri näkyy lähinnä vauhtiviivan omaisesti kasvilavoja halkovilla käytävillä.
Tulevan kesän hittikasvia on vaikea ennustaa ja se on puutarhurille itselleenkin aina yllätys.
– Puita on kyselty tänä keväänä paljon. Raahen alueella pienet puut ovat olleet viime vuosina suosittuja, kuten pikkusyreeni, joka nippa nappa tällä alueella menestyy.
Pikkuisten puiden menekki kertoo siitä, että Raahessa monet pihat ovat tulleet siihen ikään, että suuria puita, varsinkin koivuja, on jouduttu kaatamaan. Tilalle on saatava jotakin näkösuojaa.
– Kun haluaa nopeasti kasvavaa näkösuojaa, ovat puistosyreenit hyviä. Myös pihlajat ja kapea pylväspihlaja ovat hyviä vaihtoehtoja koivulle.
Monen komean omakotitalon rakentaja haluaa pihaansa betonikiveä, laattaa, kivipykälää ja porrasta, mutta ei reheviä kukkapenkkejä. Pihoista halutaan mahdollisimman roskaamattomia.
"Kivipihan" omistajan ei kuitenkaan tarvitse tyytyä niihin muutamaan tuijaan, vaan havuissakin löytyy variaatioita. Särkkä kehottaa kokeilemaan tuiviota, joka on hyvä maanpeitekasvi sekä angervoja.
Havuista löytyy myös värejä, kuten sinilaakakatajasta.
Perennataimistolla on kokeilussa kääpiövuorimännyn lajike, jossa on keltaiset havut.
– Siellä täällä näkee hulppeita omakotitaloja, joissa on pihassa pelkkää nurmikkoa. Hyvin hoidettu piha nostaa talon arvoa, jopa 10 prosenttia, Särkkä huomauttaa.
Vaivattomuuden ei tarvitse tarkoittaa kivipihaa. Kun suunnittelee pihaansa vaikkapa yhden–kaksi tiheästi istutettua ryhmää ja perustaa sen niin, ettei ongelmarikkaruohot pääse valtautumaan, ei parin vuoden kuluttua tarvitse juuri murehtia kastelustakaan.
– Rikkaruohot ovat se ongelma, joten varsinkin alussa on huolehdittava kitkemisestä. Jos jätät istutusryhmän hoitamassa, luonto kyllä ottaa lopulta vallan.
Oikealle kasvupaikalle istutettu perenna elää hyvinkin kymmeniä vuosia.
Vanhoja perennoja ei kovin ahkerasti kysytä, mutta isoäidin puutarhan kasveja löytyy Särkän Perennataimistolta. Osan perimä ulottuu pitkälle 1800-luvun puolelle.
– Jalopähkämö, harmaamalvikki, rohtosuopayrtti, varjolilja, kesäpikkusydän, akileija, kuolanpioni, virpiangervo ja pitkään Raahen alueella viljelty suviruusu, Särkkä luettelee.
Nyt kun Raahen kaupunki täyttää 370 vuotta, nostaisi Särkkä juhlavuoden kasviksi viljaminkeltaruusun.
– Siitä vain ei valitettavasti ole taimia, se on vähän konstikkaampi lisätä.
Entiselle kotikunnalleen Saloisille, joka täyttää tänä vuonna juhlavat 690 vuotta, Särkkä nimeäisi juhlavuoden kasviksi malvaruusun.
– Se on peräisin Ollinsaaren kartanon alueelta eli Saloisista.
Kastele oikein
Istutusvaiheen alussa riittää, kun kastelet puuta, pensasta tai perennaa 1–2 kertaa viikossa, mutta aina kunnolla märäksi.
Älä kastele joka päivä, koska muuten kasvi kasvattaa juuret pintaan.
Tarkoitus on, että kasvi kasvattaa juurensa mahdollisimman syvälle, eikä sitä tarvitse jatkossa juuri kastella. Jos kasvi on istutettu oikealle kasvupaikalle – varjokasvit varjoon ja valokasvit valoon – se huolehtii itse itsestään.