Jos mielii omistukseensa jotakuta Raahen kaupungin "poistolistalla" olevaa kiinteistöä, ei ostaminen välttämättä suju aivan sormia napsauttamalla.
Kaupunki katsoo kunkin kaupan olevan kiinteistön myyntitapaa tapauskohtaisesti. Esimerkiksi Alpuan meijerinpirtti on myytävänä julkisessa nettihuutokaupassa, vaikka siitä oli jo ehditty käydä tarjouskauppaa. Ostajaosapuolena oli hoivapalveluyrittäjä Jaana Lampinen Villa Hilma Oy:stä.
Lampinen oli muuttanut Kittilästä Alpuaan ja alkoi kiinnostua viereisestä meijerinpirtistä.
–Kyläläisetkin usuttivat ostamaan sitä. Ajattelin, että meijerinpirttiin voisi perustaa puutarhakahvilan ja vaikka hyvinvointipisteen. Otin yhteyttä geodeetti Risto Karhuun ja kysyin, onko kiinteistö myytävänä ja mitä se maksaa. Karhu pyysi tekemään tarjouksen, Lampinen kertoo.
Kaupunki teki vastatarjouksen ja Lampinen korotti vielä ensimmäistä tarjoustaan. Sitten kaupunki asettikin kohteen Lampisen yllätykseksi nettimyyntiin.
–Emme voi estää, jos joku tuo paperin ja tarjoaa mitä tahansa mistä vain. Periaatteessa jos jollakin kohteella voisi kuvitella olevan useita ostajaehdokkaita, se asetetaan julkiseen myyntiin tai kiinteistönvälittäjä alkaa sitä myydä, Karhu sanoo.
Nettihuutokauppa on käytössä jo monessa kunnassa, nyt myös Raahessa.
–Se on hyvä ja halpa verrattuna kiinteistövälittäjien välityspalkkioihin. Alpuan meijerikiinteistön kaltaisissa kohteissa, missä kauppahinta on kohtuullisen alhainen, on välityspalkkio suhteessa kiinteistöstä saatavaan kauppahintaan kohtuusuuri, Karhu sanoo.
Se, että joku tekee tarjouksen, ei tarkoita tarjouskaupan tai -kilpailun avaamista.
Poikkeuksen muodostaa esimerkiksi tilanne, jossa kiinteistöllä on pitkäaikainen vuokralainen, joka on saattanut jopa vuosikymmeniä hallita kiinteistöä ja pitää sitä kunnossa.
–Sellaiset ovat poikkeustapauksia normaaliin myyntikuvioon verrattuna. Esimerkiksi katsastuskiinteistö myytiin juuri tästä syystä suoraan vuokralaiselle.
Alpuan meijerinpirtin osalta Karhu toteaa, että ostajalla oli väärä käsitys siitä, mitä alunperin oltiin myymässä. Lampinen oli kiinnostunut ostamaan sekä meijerinpirtin että siihen kuuluvan 0,6 hehtaarin pellon, mutta kaupunki oli myymässä vain rakennusta.
–Alunperin sitä ei ollut tarkoitus myydä, mistä hän teki toisenkin kerran tarjouksen. Vasta viime viikolla kohde pantiin myyntiin.
Nyt meijerinpirtti peltoineen on myynnissä, mutta Lampisen kiinnostus kohteeseen on jo laimentunut.
–Minun on yrittäjänä ajateltava miten toimin jos jokin asia ei etene. Olen ilmaissut kaupungille, että jos kiinteistöstä ei neuvotella ja se laitetaan julkiseen myyntiin, minun on vietävä yritystäni eteenpäin toisella tavalla. Katselen paikkaa myös muualta, Lampinen kertoo.
Karhu uskoo kiinteistökaupan vilkastuvan kuluvan vuoden aikana.
Osa myytävänä olevista kohteista on hankalasti myytäviä ja kunnostuksen tarpeessa.
Osa kohteista on myös suojeltavia, joten rakennuskanta on hyvin kirjavaa.
–Kerralla näistä ei päästä eroon, mutta pikku hiljaa. Jos jostakin ilmaantuu kysyntää tai ylipäätään kysyjiä, sitten päätetään myynnistä.
Lopulliset kaupat tekee viime kädessä kaupunginjohtaja tai kaupunginhallitus. Oikein iso kiinteistökauppa käsitellään valtuustossa, kuten taannoinen katsastuskiinteistön kauppa.
Pekkatorilla sijaitsevan Langin päärakennuksen kaupasta päätti kaupunginhallitus.
–Yrittäjät olivat jo vuokranneet samalla tontilla olleen rakennuksen, joka kuuluu kiinteästi päärakennukseen. Oli luonnollista ryhtyä kaupantekoon juuri sen ostajan kanssa.