Jääbongaussesonki alkoi juuri viime viikkoina, kun lämpötilat laskivat öisin reilusti pakkasen puolella. Vesi jäätyy ihailtavan ihmeellisillä tavoilla.
Nyt voi yrittää bongata vaikkapa Pattijoesta pieniä jääleipiä – jääkiekkoja, jotka pyörivät koskien alla olevissa suvannoissa. Jäätymisen jatkuessa ne hitsautuvat yhteen eräänlaisiksi ruskehtavaksi dinosauruksen ihoksi, kuin sarveislautoksi.
Suomen ympäristökeskuksen kehitysinsinööri Maria Kämäri, joka valmistelee väitöstutkimusta talven ja jäätymisen vaikutuksista sedimenttien kulkeutumiseen, tuntee pienet jääkiekot pannukakkujäinä.
– Aikaisemmin on selvitetty, että niitä syntyy, kun vesi liikkuu, eikä ole niin kylmä, että jääkansi olisi vielä tullut. Pyöreä muoto johtuu veden pyörteilystä, hän selittää.
Joinakin vuosina pannukakkujäitä ei kuitenkaan synny.
– Onkohan kukaan mahtanut tutkia, mitkä olosuhteet pitää vallita, että niitä syntyy, hän pohtii.
Pannukakkujäitä esiintyy joskus myös merenrannassa. Kämärin mukaan aallokko rikkoo ohutta jääkantta, ja palasten reunoihin kertyy sohjoa. Kun vesi liikkuu, palaset tuuppailevat toisiaan. Sopivissa olosuhteissa jää saa kiekkojen muodon.
– Se on kiehtova ilmiö ja kiva seurata. Se on hyvin hetkellinen tapahtuma. Veden pitää olla jäähtynyt nollaan; muuten ei muodostu jäätä.
Joskus saattaa nähdä joessa aivan valtavan suuren kiekkomaisen jään, joka pyörii sileäreunaisena kehänä jään keskellä. Tällaisia jäitä, joille on annettu englanniksi nimi ”ice disc”, on havaittu vuosia sitten Pattijoessa kosken yläpuolella olevassa suvannossa.
– Tulisikohan ne sinne akanvirtakohtiin, joissa pintavesi kääntyy vastavirtaan? arvelee tutkija.
Kirjatieto kertoo hänen mukaansa, että näitä isoja kiekkoja syntyy, kun pintapyörteet ovat isoja ja pintavirtaus hiljainen.
– Muodostunut jää jää pyörimään pintapyörteessä. Jäälautan pitää olla niin vahvaa, että se kestää pyörimisen.
Kauniita jäämuodostelmia voi bongata koskipaikoista, minne syntyy helposti hyydejäätä.
– Suppohyhmää eli hyydettä voi muodostua alijäähtyneessä vedessä. Sen edellytyksenä on, että jokivesi jäähtyy nollan alapuolelle kovassa pakkasessa. Usein vedessä on kiintoainesta, joka voi toimia hyydejään kasvualustana jonka ympärille rupeaa kehittymään hyydettä.
Otollista hyydejäälle on vesi, johon sataa lunta. Lumihiutale on jäätymisydin, hyvä kasvualusta jäälle.
Kauneimmat jäämuodostelmat Maria Kämäri on nähnyt Satakunnassa omassa merenrannassa, minne oli pakkasessa syntynyt jääkukkia.
– Meri oli jäässä, oli kova pakkasjää, ja jään pinnalla oli isoja kiteitä, jotka näyttivät kukilta.
Kämärin mielestä parhaita jääilmiöitä esiintyy, kun pakkanen laskee 10 asteeseen. Silloin voi suunnata vaikka meren tai kosken rantaan. Samalla voi kuunnella, miten vesi ääntää jäätyessään.
– Toivottavasti saadaan pidettyä pakkastalvia Suomessa, että saadaan ihailla jääilmiöitä!
Fakta
Jää
Valkoinen ja hapras kohvajää muodostuu, kun jäälle sataa lunta ja veden ja lumen seoksesta syntyy jäätä. Lumivaippa hidastaa sen paksuuntumista.
Teräsjää on kirkasta ja hyvin kantavaa ja paksuuntuu jään alta. Sen läpi voi alkutalvesta nähdä jäänalaisen veden.
Riitettä muodostuu ensimmäisenä syksyllä veden pintaan. Se voi saada suoraviivaisia geometrisia muotoja.
Roukko on jääröykkiö rannalla. Röysiksi sanotaan jään päälle ahtautunutta jäätä.
Komojää on jääpeite, jonka alta vesi on laskenut ja joka on tyhjän päällä.
Jääpuikkoja syntyy keväällä talojen räystäisiin. Barokkityylisiä jääpuikkoja näkee koskipaikoissa ja rannoilla, missä vesi huuhtoo komojäätä.
Rapakon vesi jäätyy ohueksi jääksi, ja ilmataskut muodostavat valkoisia kuvioita jäähän.
Kylmien tilojen ikkunoihin syntyy kuurankukkia, kun kosteus kiteytyy lasin pintaan.
Luminen jää on sohjoa ja vetinen hyyhmää tai hyyhdettä.