Joka viides suo­ma­lai­nen tie­to­jen­ka­las­te­lun koh­tee­na­Nor­dean teet­tä­män ky­se­ly­tut­ki­muk­sen mukaan joka vii­det­tä suo­ma­lais­ta on yri­tet­ty huijata an­ta­maan esi­mer­kik­si pank­ki­tun­nuk­sia, kort­ti­tie­to­ja tai te­ke­mään pe­rus­teet­to­mia mak­su­ja.

Suomalaiset osaavat yleensä suojautua huijareita vastaan. Sen sijaan salasanojen käytössä on parannettavaa. 40 prosenttia suomalaisista käyttää samaa salasanaa useassa verkkopalvelussa.
Suomalaiset osaavat yleensä suojautua huijareita vastaan. Sen sijaan salasanojen käytössä on parannettavaa. 40 prosenttia suomalaisista käyttää samaa salasanaa useassa verkkopalvelussa.
Kuva: Kontiainen Jarmo

Joka viides suomalainen tietojenkalastelun kohteena

Nordean teettämän kyselytutkimuksen mukaan joka viidettä suomalaista on yritetty huijata antamaan esimerkiksi pankkitunnuksia, korttitietoja tai tekemään perusteettomia maksuja.

– Huijaukset ja tietojenkalastelu on nykyään varsin yleistä, oikeastaan jokapäiväinen asia. Sitä vastaan voi suojautua omilla toimilla, mutta myös käyttämällä moderneja palveluita. Esimerkiksi pankkitunnusten siirtyminen paperisesta versiosta mobiiliin on tehnyt tunnusten väärinkäytöstä käytännössä erittäin vaikeaa. Tämä näyttää vähentäneen rajusti Nordean asiakkaisiin kohdistuneita huijausyrityksiä, henkilöasiakasliiketoiminnan varajohtaja Jani Eloranta toteaa.

Vaikka erilaiset huijausyritykset ovat varsin yleisiä, hyvä asia on se, että tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat kuitenkin valveutuneita asian suhteen. Suurin osa on mielestään saanut tarpeeksi tietoa siitä, miten suojautua huijareita vastaan. Eniten tietoa saadaan tiedotusvälineistä ja omalta pankilta.

Vastausten perusteella voidaan todeta, että lähes kaikki tarkkailevat pankkitilinsä saldoa, jotta tietävät pankkikorttiostojen ja maksujen vastaavan todellisia ostoja, eivätkä kerro henkilökohtaisia tietoja ulkopuolisille.

– Pienillä asioilla ja tarkkaavaisuudella voi lisätä turvallisuutta. Kannattaa aina muistaa, että pankki, toinen palveluntarjoaja tai mikään viranomainen, edes poliisi, ei koskaan kysy asiakkaiden pankkitunnuksia tai maksukorttien tietoja, Eloranta muistuttaa.

Salasanojen käytössä on kuitenkin parannettavaa.

– Huolestuttavaa on se, että tutkimuksen mukaan 40 prosentilla on sama salasana useammassa eri verkkopalvelussa. Tämä heikentää tietoturvaa, Eloranta huomauttaa.

Tutkimuksesta löytyi myös pieniä eroja ikäryhmien välillä. Nuoret esimerkiksi saavat vanhempia enemmän tietoa huijauksiin varautumisesta sosiaalisesta mediasta, nuorilla on vanhempia ikäryhmiä useammin sama salasana useammassa palvelussa ja nuoret eivät tarkkaile niin usein tiliensä saldoa.

Ilmoita asiavirheestä