Tänään vietetään Euroopan elinsiirtopäivää. Elinsiirtojen merkitystä ei tule usein ajatelleeksi, ellei asia kosketa lähipiiriä. Kuitenkin vakavan sairauden viimeisenä hoitomuotona tehtävät elinsiirrot ovat nykylääketieteen menestystarina. Elinsiirtojen ansiosta tuhannet suomalaisetkin ovat saaneet elämälleen jatkoaikaa. Viime vuonna Suomessa tehtiin 374 elinsiirtoa ja jonossa on jatkuvasti noin 550 ihmistä.
Tässä lehdessä haastatellun Janne Mattilan tarina kertoo konkreettisesti, mikä merkitys elinsiirroilla on paitsi yksittäisen ihmiselle myös hänen lähipiirilleen.
Siirrettävistä elimistä on jatkuva pula. Kaikki jonottajat eivät ehdi uutta elintä saada, sillä noin 5 – 10 prosenttia odottajista menehtyy jonottaessaan.
Useimmiten siirrettävät elimet saadaan aivokuolleilta ihmisiltä. Poikkeuksen tekevät munuaissiirrot, sillä toisen munuaisensa voi luovuttaa lähiomaiselleen.
Nykylain mukaan elinluovuttajia ovat kaikki, jotka eivät ole asiaa eläessään vastustaneet. Silti elinluovutuskortin täyttämisellä on yhä merkitystä. Kortti kertoo luovuttajan tahdon varmuudella ja helpottaa hänen läheisiään vaikeassa tilanteessa.