Kesäajasta luopuminen nousee yleensä säännöllisesti puheeksi kaksi kertaa vuodessa, lokakuun lopulla ja maaliskuun lopulla, jolloin kellojen siirtely on ajankohtaista.
Terveyttä rasittavasta käytännöstä on haluttu päästä eroon eri puolilla Eurooppaa, mutta toistaiseksi tuloksetta. Viime lokakuussa 70 europarlamentaarikkoa teki aloitteen kesäajasta luopumiseksi. Allekirjoittajien joukossa olivat mukana myös kaikki suomalaismepit.
Nyt hallituksen EU-ministerivaliokunta linjasi, että Suomi alkaa ajaa luopumista EU:n yhteisestä kesäaikajärjestelystä. Edelleen kesäajasta luopuminen edellyttää komission päätöstä kesäaikadirektiivin muuttamisesta. Alkuvaiheessa Suomen tehtävänä on selvittää muiden jäsenmaiden ja EU-parlamentin kannat kesäajan siirtoon. Myös komissiolta odotetaan selvitystä kesäajasta luopumisen vaikutuksista.
Nyt uskaltaa toivoa, että iso koneisto liikahtaa ja turhasta kellojen siirtelystä voidaan luopua. Kesäajasta luopuminen ei ole pieni asia eikä pelkkä mukavuuskysymys. Kellojen siirtelyn aiheuttamia terveysvaikutuksia on tutkittu paljon, ja niissä on osoitettu kellojen siirtelyn rasittavan elimistöä ja sydäntä.
Kesäajasta luopumisen lisäksi keskustelua herättää nyt se, kannattaisiko Suomen samassa yhteydessä vaihtaa aikavyöhykettä. Vaihtoehtoja olisivat tunnin Suomen ajasta jäljessä olevaan Keski-Euroopan aikaan siirtyminen tai kaksi tuntia jäljessä olevaan Länsi-Euroopan aikaan siirtyminen. Terveydelle muutos olisi hyväksi. Illalla hämärä valmistelisi uneen ja aamulla olisi valoisaa.
