–Molempiahan se on, sekä työ että harrastus, elämäntapa. Ei päivääkään mene ilman joogaamista, ei vaan pysty olemaan ilman.
Ensimmäistä kertaa Jonna Riipinluoma joogasi parikymmentä vuotta sitten. Alun perin kiinnostus lähti televisiossa pyörivästä joogaohjelmasta.
Into joogaharrastukseen lopahti välillä, mutta noin puoli vuosikymmentä sitten hän aktivoitui uudelleen.
–Vuonna 2013 rupesin ajattelemaan, että jooga tuo minulle itselleni niin hyvän olon, että haluan jakaa sitä muille, hän kertoo.
Kaksi vuotta myöhemmin hän valmistui joogaohjaajaksi. Nyt hän vetää joogatunteja toisen työnsä ohessa.
Joogassa tärkeintä Riipinluomalle on hänen omien sanojensa mukaan kokonaisvaltaisuus.
–Siinä yhdistyy fyysisyys ja mielenrauha. Minulle se on juuri täydellistä, siinä on kaikki, hän kommentoi.
Elämäntavassa ja työssä palkitsee onnistumisen kokemukset ja asiakkaiden positiivinen palaute. Jooga on tuonut Riipinluoman elämään uusia puolia.
–Ehkä se on se, että olen löytänyt oman kehoni. Kouluajoista asti mietin, että olen kömpelö, mutta joogan kautta tuli olo, että en olekaan. Sen kautta opin tuntemaan kehoni, hän selventää.
Muunlaista liikuntaa hän ei olekaan samalla tavalla harrastanut, joogaaminen on erityisasemassa. Toisaalta lajit, kuten capoeira ja kickboxing kiinnostavat.
Kokonaisvaltaisuus on selvästi keskeinen termi, sillä Riipinluoman elämään kuuluu joogan ohella myös muita siihen liittyviä tapoja ja valintoja aina aamurutiineista lähtien.
–Ituhippihän olen ollut aina ja neljä vuotta olen ollut vegaani, hän naurahtaa.
Kasvissyönti liittyy hänen mukaansa joogaan, ohjaajakoulutuksessa ja joogan opeissa puhutaan väkivallattomasta elämäntavasta.
Meditaatio on myös hiipinyt harrastuksen mukana Riipinluoman elämään.
–Koulutuksessa opetettiin, että jooga on kehitetty siihen, että keho kestää meditaatiota, jossa istutaan pitkiä aikoja paikallaan, hän kertoo.
Hän sanoo henkisyyden tulleen elämäänsä mukaan nimenomaan meditaation kautta. Jooga on toisaalta Riipinluomalle itsessään jo meditaatiota rauhallisen hengitystavan ja keskittymisen kautta
Hengellinen puoli pysyy joogatunneilla pienemmässä osassa, jos se tulee esille ollenkaan. Tärkeintä on ottaa kanssajoogaajat huomioon.
–Joogafilosofia ei ole kaikkien juttu. Joskus olen lainannut kohtia joogakirjoista, jolloin sanon, että jos ei puhuttele niin anna mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, hän toteaa.
Meditaatio ei kuitenkaan ole Riipinluomalle tuonut sen suurempaa valaistumista.
–Olisi ihanaa sanoa, että se olisi tehnyt minusta seesteisemmän, hän virnistää.
Joogaohjaajan tulevaisuudentoiveissa siintävät monenlaiset suunnitelmat.
–Suurin haaveeni on, että minulla olisi oma joogasali, jossa pitää tunteja ja jossa olisi kaikki propsit. Ehkä joskus tulevaisuudessa, hän kaavailee.
Syksyllä alkavat säännöllisten joogatuntien lisäksi uuden alan opinnot hotelli- ja ravintola-alalla. Teatterialan järjestäjänä näytteleminen ja laulaminen eivät ole vieraita nekään.
Kun moni asia kiinnostaa, ei suunnitelmia voi hakata kiveen.
–On parasta, että ei tiedä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Ehkä menen jonnekin Karibialle ja Balille ja ohjaan joogaa siellä, ainakin tämän kesän jälkeen tuntuu siltä! Hän nauraa.
Kylmät kesäsäät eivät tosin joogaharrastajia tunnu haittaavan, tunnille on saapunut useampi ohjattava.
