”Papillista pohjaa oli Montinienkin suku, joka Raahessa kävi kauppaa ja kulki merellä monessa polvessa ja monissa miehin. Turunmailta 1729 saapunut Raahen pappi, Mikael Montin, oli vain tullista tullut raahelainen, mutta kun jälkipolvi rupesi muiden porvarien tavalla porvaroimaan, ja sai sukuunsa kaupungin vanhaa kauppiasverta Friemaneilta, Soveliuksilta ja Junellilta, oli papin jälkipahna kohta aitoa Raahen kansaa.” (Samuli Paulaharju: Wanha Raahe)
Montinin talo
Mikael Montin II Abrahaminpoika (1766-1843) toimi kauppiaana Raahessa. Hän oli rakennuttanut komean talon tontille Brahenkatu 12. Talo tuhoutui Raahen palossa vuonna 1810, mutta sen sijalle uuden asemakaavan mukaan Isontorin (nyk. Pekkatori) laidalle rakennettiin uusi talo, joka vielä nykyäänkin seisoo sijoillaan.
Flemingin kultainen sydän
Montinin talo toimi Suomen sodan aikana (1808-1809) tilapäisenä sairaalana. Kaupunginlääkäri hoiti sairaita neljän apulaislääkärin ja kahdeksan sairaanhoitajan kanssa. Sairaalaan tuotiin muun muassa Pyhäjoella pahoin haavoittunut Turun rykmentin eversti Herman Fleming. Everstiä hoidettiin mahdollisimman hyvin tuon ajan konsteilla. Hänen haavoittunut jalkansa amputoitiin halkosahalla sahaten. Hoito ei kuitenkaan auttanut, vaan hän kuoli 20.4.1808 ja hänet haudattiin Raahen kirkkopuistoon.
Rouva Margaretha Helena Fleming oli paennut sotaa Tukholmaan. Postin kulku oli sodan vuoksi hidasta ja rouva kuuli miehensä kohtalosta vasta pitkän ajan kuluttua.
Kun meri vapautui jäistä, lähti Mikael Montin II kauppamatkalle Tukholmaan. Hän vei leskelle tiedon miehensä kuolemasta ja antoi hänelle kultadukaatit, jotka oli ommeltu everstin takin kaulukseen.
Koska sota jatkui, Montin jäi koko talveksi Tukholmaan. Hän vietti joulun Flemingin perheen luona. Kun joululahjoja jaettiin, antoi perheen tytär Johanna Sofia Montinille kaulaketjun, jossa oli kultainen sydän. Lahja oli tarkoitettu rouva Elisabeth Montinille, joka oli hoitanut sodassa haavoittunutta everstiä Montinien talossa.
Rouva Montinilta koru siirtyi hänen vanhimmalle tyttärelleen Carin Branderille. Määräyksen mukaan koru periytyy aina suvun vanhimmalle tyttärelle. Eero Permi kirjoittaa Suomen helemi –kirjassa vuonna 1982, että korun omistaa Helsingissä asuva rouva Wilman (o.s. Swanljung).
Kiesvaaran talo
Tauno (1896-1985) ja Anna Kiesvaara muuttivat Raaheen vuonna 1933. Aluksi he asuivat nykyisen apteekkimuseon talossa. Talvisodan jälkeen he ostivat Montinin talon Pekkatorin ääreltä.
Tauno Kiesvaara toimi Raahen ainoana lääkärinä vuosikymmenet. Hän sekä piti vastaanottoa että asui perheineen ja palveluskuntineen tässä Brahenkadun talossa. Raahelaiset luottivat tohtoriinsa niin, että halusivat päästä hänen vastaanotolleen vielä tämän jäätyä eläkkeelle.
Raahen kaupunki osti talon Kiesvaaroilta vuonna 1978, mutta Anna ja Tauno saivat pitää sitä hallussaan kuolemaansa saakka. Talo on nykyään asuintalona, jonka omistaa Kiinteistö Oy Kummatti.