Raahen seminaari aloitti työskentelynsä vuonna 1896. Toiminta alkoi neliluokkaisena kansakoulupohjaisena naisseminaarina. Vuonna 1916 siirryttiin viisiluokkaiseksi ja tätä kesti vuoteen 1962 saakka.
Sisällissodan vaikutuksia seminaarin toimintaan
Talvella puhjennut sota valkoisten ja punaisten kesken ei keskeyttänyt Raahen seminaarin toimintaa. Lukuvuosi 1917–1918 oli kuitenkin normaalia lyhyempi. Sodan vaikutus näkyi seminaarilaisten elämässä siten, että normaalia enemmän käytettiin aikaa neulomiseen ja vaatteiden valmistukseen.
Sortavalan seminaarin koulutyö keskeytyi helmikuussa 1918. Miesoppilaat menivät rintamalle, naisoppilaat muonitus- ja esikuntatehtäviin ja rakennukset otettiin sotilaiden käyttöön. Elokuussa 1918 lähetettiin kouluhallituksesta kirje Raahen seminaariin koskien Sortavalan seminaariluokkien sijoittamisesta eri puolille maata.
Koska Suomi kuului Venäjän valtakuntaan, Raahessa asui venäläistä sotaväkeä. Venäläisten kanssa seurustelua ei suvaittu. Keväällä 1918 yksi seminaarilainen erotettiin lopullisesti tämän takia. Paria muutakin tyttöä rangaistiin heidän oltuaan tekemisissä venäläissotilaiden kanssa.
Mottitalkoita ja vahdinpitoa toisen maailmansodan aikana
Sota-aikana seminaarilaisten työvelvollisuuksiin kuului kesäisin pellolla työskentely ja lottatyöt, jolloin he olivat kirkontornissa vahdissa tai keittiössä auttamassa. Kirkontornissa kaikilla oli kahden tunnin pituisia valvontavuoroja vuorokauden ympäri.
Seminaarilaiset remontoivat talkootöinä ruokala Oman Padan kellarin ja kävivät mottimetsässä. Jokaisen vähimmäisvelvollisuus oli motti per henkilö. Oppituntien aikana oli lupa neuloa sormikkaita rintamasotilaille.
Sotilaiden kanssa seurustelu oli ankarasti kielletty. Tästä huolimatta monet löysivät tulevan puolisonsa heidän joukostaan. Kaksi tyttöä erotettiin seminaarista sota-aikana raskauden takia ja pari muuta heidän seurusteltuaan saksalaissotilaiden kanssa.
Seminaarista valmistui tuhansia
Seminaarissa opiskeli miesoppilaita vuodesta 1951 alkaen. Keskikoulupohjaiseen nelivuotiseen opettajavalmistukseen ei otettu enää vuoden 1967 jälkeen uusia opiskelijoita. Seminaari sulki ovensa vuonna 1971. Kaikkiaan Raahen seminaarista valmistui 2215 naista, 465 naishospitanttia, 497 miestä, yhteensä 3177 kansakoulunopettajaa, lisäksi 91 tyttöjen käsityönopettajaa, 4 tyttöjen käsityönohjaajaa ja 3 kotitalousopettajaa.
Vuodesta 1972 seminaarin tiloissa toimi Raahen tietoteku. Nykyisin kampusalueella toimii muun muassa Raahen hanketoiminnan ja kehittämisen yksikkö.