Rosa Johanna Margareta (o.s. Borg 1857-1928) Sovelius osti Brahenkatu 14:ssä sijaitsevan kiinteistön Lovisa Franzénin kuoltua 1800-luvun lopussa. Hän asui talossa kuolemaansa asti.
Papin tytär
Rosa oli papin tytär. Hänen isänsä Edvard Vilhelm Borg valittiin Saloisten kirkkoherraksi vuonna 1868. Sitä ennen hän oli työskennellyt kirkkoherrana muun muassa Inarissa ja Utsjoella.
Pappilan lapset, myös tytöt, saivat hyvän koulutuksen. Kotiopettajien johdolla heidät ohjattiin opintielle. 15-vuotiaana Rosa matkusti Sveitsin Aubonneen opiskelemaan sisäoppilaitoksessa. Opinto-ohjelma sisälsi yleissivistäviä aineita ja kieliopinnoilla oli keskeinen sija.
Samassa koulussa opiskeli Rosan kanssa useita raahelaisia tyttöjä. Rosaa vaivasi koti-ikävä ja hän kirjoitti kotiin joka viikko. Postimestari Randen oli tästä sitä mieltä, että on turha kirjoittaa niin ahkerasti, se kun tulee kovin kalliiksi.
Oscar ja Rosa
Fredrik (II) Soveliuksen vanhin poika, Fredrik Oscar (1855-1896) rakastui kirkkoherra Borgin Rosa-tyttäreen. Kihlausaika oli pitkä ja sen aikana sulhanen ajoi Saloisten pappilaan joka päivä kahden hevosen vetämissä kieseissä. Pari vihittiin vuonna 1877. He tekivät häämatkan Salahmin ruukin tilalle Vieremälle, sulhasen syntymäkotiin.
Pariskunnalle syntyi 5 poikaa: Bertil (1878-1936), Fredrik Vilhelm (1880-1906), Matts Birger (1882-1892), Tor Mikael (1885-1934) ja Jarl Johan (1892-1940).
Perhe asui Langin talossa ja vietti kesät isoisän omistamassa Jotaila-huvilassa Lapaluodossa. Perhe omisti Kesälän maatilan Pattijoella vuoteen 1898 asti.
Fredrik Oscar Sovelius sai Johan Langin tukkukaupan ja laivanvarustusliikkeen johdettavakseen vuonna 1893. Hän sairastui keuhkotautiin ja kuoli vuonna 1896. Rosa johti Langin tukkuliikettä vuosina 1896-1901. Sitten toimitusjohtajaksi tuli hänen vanhin poikansa Bertil.
Aktiivinen toimija
Rosa säilytti läpi elämänsä kotiperintönään saamansa vakavan elämänkatsomuksen. Hän noudatti ”elämän kunnioituksen” periaatetta eikä surmannut edes kärpäsiä, vaan pyydysti niitä haavilla ja laski ne pihalla vapauteen.
Hänellä oli kirkossa tietty paikka juuri saarnatuolin alapuolella, jossa hän istui sunnuntaisin jumalanpalveluksen ajan. Hän osallistui aktiivisesti seurakunnan toimintaan käyden ompeluseuroissa. Hän kuului kantavana voimana seurakunnan 12-jäseniseen alttaritoimikuntaan, kun se keräsi varoja ”Heräävä toivo” -alttaritaulun hankkimiseksi Eero Järnefeltiltä. Järnefeltit asuivat Rosan luona alttaritaulun vihkiäisten ajan.
Rosa osallistui Raahen Rouvasväenyhdistyksen toimintaan. Hän oli Kouluneuvoston ja Svenska samskolan i Brahestad johtokunnan jäsen. Hän harjoitti laajaa hyväntekeväisyyttä.
Suku kokoontui jouluna
Rosan kodista muodostui keskeinen kokoontumispaikka hänen poikiensa perheille ja kaupunkilaisille. Siellä virisi monta kaupungin kulttuuria ja kaupunkilaisten hyvinvointia koskevaa ajatusta.
Siellä vietettiin kaikki kirkolliset juhlapäivät asianmukaisella tavalla. Joulun aika oli erittäin työteliäs. Joulun viettoa varten Rosa palkkasi lisäväkeä valmistamaan jouluruokia. Suureen ruokasaliin katettiin aikuisille pöytä, jonka toisella sivulla oli kolme lisähaaraa. Lapsia varten oli viereisessä pienemmässä ruokasalissa oma pöytä ja heitä palveli nuori palvelustyttö.
Kreivinajan päivätoiminta
Toimintakeskus Kreivinajassa järjestettävä kuntouttava päivätoiminta on tarkoitettu ensisijaisesti asiakkaille, jotka tarvitsevat sosiaalisia kontakteja, kuntouttavaa, aktiivista ja vuorovaikutteista toimintaa kotona selviytymiseen.
Kreivinajassa kokoontuvat viikoittain eri järjestöjen edustajat, jotka toteuttavat monipuolisia tapahtumia iltapäivisin. Tilaisuuksiin voi osallistua omien voimavarojen ja kiinnostuksen mukaan. Järjestöt ilmoittavat toiminnastaan viikoittain paikallislehdissä.
Kalenteri-ikkunan koristelusta vastaa Kreivinajan päivätoiminta
