Kun Raahen kaupungin asemakaavaa uusittiin vuoden 1810 kaupunkipalon jälkeen ja tori siirrettiin keskelle kaupunkia (nyk. Pekkatori), oli tarkoitus rakentaa raatihuone uuden torin äärelle. Näin vanhan raatihuoneen paikka nykyisen Myhrbergin puiston reunalla jäi vapaaksi, ja Fredrik (I) Sovelius (1778-1837) osti sen ja rakensi sille talon vuonna 1812.
Fredrik syntyi laivanvarustajasukuun
Fredrik suoritti laivurintutkinnon ja toimi omistamiensa laivojen kapteenina. Vuosina 1799-1802 hän purjehti fregatti Carinin ja vuonna 1805 fregatti Toivon kapteenina. Hänen rakennuttamiaan laivoja olivat myös Svalan I ja II, Aline I, Hönan I, Nyby ja Fredric.
Merillä vietettyjen vuosien jälkeen hän jäi maihin ja ryhtyi johtamaan varustamoaan. Hänet valittiin raatimieheksi. Virkaan valitulla oli velvollisuus ottaa tehtävä vastaan, elleivät sairaus tai muut syyt puoltaneet kieltäytymistä. Virka teetti paljon ylimääräistä työtä.
Topakka vaimo ja yhdeksän lasta
Fredrikin vaimo Catharina Frieman (1779-1855) oli raahelaisen kauppiaan tytär. Krimin sodan riehuessa sotatoimet ylsivät Raaheen saakka. Monet kaupunkilaiset keräsivät tavaroitaan ja säntäsivät pakopirteille. Kerrotaan, ettei Soveliuksen rouva antanut koskea tavaroihinsa. Hänen tiedetään sanoneen: Jos se polttaa, niin polttakoon.
Pariskunnalla oli yhdeksän lasta; neljä tytärtä ja viisi poikaa. Agnes-tyttären kohtalo on surullinen. Kun hän oli kymmenvuotias, hän hukkui leikkiessään tai uintimatkalla meren rannalla. Etsiskelyistä huolimatta hänen ruumistaan ei löydetty pitkään aikaan. Aikojen päästä joku huomasi, että parvi lokkeja lenteli aina samalla kohdalla rannan lähettyvillä syöksyen välillä mereen. Siltä paikalta tytön ruumis löytyi matalasta vedestä. Hänen hautaristiään Haaralassa koristaa valkoinen lintu.
Tyttäristä Emilia ja Sofia avioituivat. Rosa kuoli naimattomana Tukholmassa. Pojista Carl kuoli 13-vuotiaana. Pojat Matts August, Johan (VI), Henrik (III) ja Fredrik (II) loivat uran laivanvarustajana.
Sofia-tyttärelle aatelismies
Sääty-yhteiskunnassa, joka vallitsi vielä 1800-luvulla, porvarit halusivat mieluummin naida omasta tai ylemmästä säädystä. Kauppiaiden tyttärien puolisoksi kelpasi ani harvoin sulhasmies alemmasta yhteiskuntaluokasta. Tyttäret naitettiin upseeri- ja virkamiesperheisiin ja pappissäätyyn. Aateliston kanssa järjestettyjä avioliittoja oli aika harvoin Pohjanmaalla, koska täällä ei ollut aatelistoa.
Soveliuksen laivapatruunoilla oli kansainvälisiä yhteyksiä. He olivat verkostoituneet Ruotsin aatelistoon. Ehkä juuri niiden kautta Fredrik löysi tyttärelleen Sofialle (1809-1880) aatelismiehen Ruotsista. Sofia perusti naapurimaassa laajan sukuhaaran vuoripäällikkö Gustaf Sebastian Thamin kanssa. Pariskunta sai 11 lasta, joista 2 kuoli pieninä.
Sulhasmies kuului aateliseen Forsvikin ruukin omistajasukuun. Hän oli opiskellut Uppsalassa ja oli kihlautuessaan vuorimestari Upplandin ja Gävleborgin läänissä. Sulhasen isä Wolter Tham oli Forsvikin ruukin patruuna. Isä Wolter oli mukana johtamassa rakenteilla olevaa Göta-kanavan hanketta, joka lyhensi rahdin kuljetusreittiä Itämereltä Ruotsin halki Göteborgin vapaasatamaan ja sieltä maailman merille.
Tyhjin taskuin ei morsian avioliiton satamaan purjehtinut. Muuttokuormassa vuonna 1829 oli muun muassa 40 paria lakanoita, 28 paria tyynynpäällisiä, 24 kpl pöytäliinoja, 12 tusinaa lautasliinoja, 12 tusinaa pyyhkeitä, peitot ja sänkyvaatteet sekä astioita ja pöytähopeita.
Häiden jälkeen pariskunta asui ensin Gästriklandissa, Ovansjössä. Vuonna 1833 Gustaf sai vuorimestarinimityksen Stora Kopparbergetiin Faluniin ja perhe asettui asumaan virka-asuntoon, Samuelsdalin kartanoon.
Vuonna 1855 Gustaf Tham nimitettiin rahapajan rahamestariksi. Hän kuoli Tukholmassa vuonna 1876. Sofia vietti viimeiset vuotensa Augusta-tyttärensä kotona Kuylenstiernan kartanossa Sperlingholmissa, Hallandissa, ja kuoli vuonna 1880.
Talo vaihtaa omistajaa
Fredrik (I) Soveliuksen jälkeen talon omistivat Matts August Sovelius (1806-1870) ja Henrik (III) Sovelius (1817-1904).
Fredrik Wilhelm Sovelius (1880-1906) sai talon perintönä ja hänen kuolemansa jälkeen omistajana oli Jarl Sovio (1892-1940) vuoteen 1923, jolloin hän möi talon Antti Pietilälle. Pietilän omistamassa talossa oli sekä liiketoimintaa että vuokrahuoneistoja.
Raahen kaupunki osti talon Pietilän perikunnalta vuonna 1980. Omistajiensa mukaan puhutaan sekä Sovion että Pietilän talosta. Taloa on päätetty kutsua Heikun taloksi Henrik (Heikki) Sovion mukaan.
Kalenteri-ikkunan koristelusta vastaa Raahe-seura ry.