MTK- Raahenseudun puheenjohtaja Sauli Joensuu kertoo, että joulutulia sytytellään tällä kertaa epävarmoissa tunnelmissa. Joensuun mukaan ilmastokeskustelun syntipukiksi on noussut suomalainen maa- ja metsätalous ja nautojen kasvattaminen.
– Tästä keskustelusta tulee tuottajalla voimaton olo, Joensuu tunnustaa.
Joensuu harmittelee sitä, että ilmastonmuutoskeskustelu käy kuumana ilman tarkkoja tutkimuksia ja tietoa. Sama homma ihmetyttää MHY-Siikalakeuden toiminnanjohtaja Kari Saloa.
– Tässä on hiilinielua kasvatettu, eli metsää hoidettu yli 40 vuotta. Metsien hoito ja harvennus lisää hiilinielua, ei pienennä sitä, hän huomauttaa.
Joensuu painottaa, että Suomessa nautoja kasvatetaan pääasiassa nurmirehulla. Nurmipellot ovat vihreinä läpi kasvukauden ja ne ovat hiilinielu, eivätkä todellakaan kasvata hiilijalanjälkeä. Joensuun mukaan muualla Euroopassa ja maailmalla tilanne on toinen. Argentiinassa ja Brasiliassa kaadetaan sademetsiä soija- ja maissiviljelyksille. Siellä naudat kasvatetaan väkirehulla. Se edistää ilmastonmuutosta.
– Sellaisen viestin haluaisin kuluttajille, että kotimaista naudanlihaa ja ruokaa voi syödä hyvällä omalla tunnolla. Se ei tosiaankaan edistä ilmastonmuutosta.
Hän perää ruokakeskusteluun faktoja ja myös eettisyyttä. Ilmastonmuutosta ei torjuta syömällä toiselta puolen maapallon kasvatettuja kasviksia.
Salon mukaan alueen metsävaranto on vain lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Keskikuutiomäärä on Salon alkutyövuosien 40-50 kuutiosta hehtaarilla kasvanut 80 kuutioon hehtaarilla.
– Kaadettu puu siirtyy huonekaluksi tai seinäksi. Metsänomistajalla on hoitovelvoite. Kaadetun metsän tilalle kasvatetaan aina uusi metsä, Salo huomauttaa.
Lisäksi Suomessa suojellaan luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi vanhoja metsiä enemmän kuin missään muualla. Esimerkiksi viime vuonna yksityisten metsänsuojelu kasvoi huomattavasti.
Hänenkin mielestään huolta pitäisi kantaa enemmän sademetsien hävittämisestä. Niiden tilalle ei uutta hiilinielua kasvateta.
Yksi huolenaihe kasvaa EU:ssa, jossa käsitellään turvemaiden kyntökieltoa ensi vuonna. Pohjois-Pohjanmaan pelloista valtaosa on turvepohjaisia. Asia on Suomen maatalouden kannalta erittäin tärkeä. Maataloustuottajat ovat käyneet valistamassa asiasta myös Suomen meppejä, mutta Joensuu tietää mielipiteiden eroavan asiassa. Turvepitoisilla pelloilla kasvatetaan etupäässä myös nurmea, joka on siis hiilinielu.
– Turvepeltoja ei muokata läheskään joka kausi, Joensuu muistuttaa.
Maataloustuottajia harmittaa, että huonojen satovuosien jälkeen heidän työnsä vielä leimataan vastuuttomaksi, ilman oikeita perusteita.
Viime kesän kuivuus rokotti alueittain epätasaisesti viljasatoa. Vaikka viljanhinta nousi, ei se näkynyt tilipussissa, koska sato jäi pieneksi.
– Joku saattoi päästä kohtalaiseenkin satoon, riippuen maalajista ja peltotyypistä.
Tuottajahintoihin odotetaan ensi vuonna taas korotuksia. Naudanlihan tuottajahinta on noussut tänä vuonna muutamia senttejä kilolta, mutta kustannukset ovat nousseet enemmän.
Joulutulet
MTK:n aktiivit sytyttivät perjantaina teiden varsille joulutulet kiitoksiksi kuluttajille suomalaisen ruuan käyttämisestä. Joulutulet sytytettiin myös Pattijoella Riekin pellolla 8-tien varressa.
Viljelijät, maa- ja metsätalousyrittäjät sekä maatilamatkailuyrittäjät haluavat kiittää kuluttajia perinteisillä joulutulilla siitä, että juhlassa ja arjessa valitaan kotimaista. Samalla toivotetaan tielläliikkujille turvallista matkaa joulunviettoon ja toivotetaan joulun ajan matkustajat tervetulleiksi joulunviettoon maaseudulle.
Joulutulet sytytettiin ensimmäisen kerran 1994 Pohjanmaalla.
Tapahtuma on laajentunut kattamaan koko maan.