Eturivissä kaupungin "kunniakansalaiset" Pekat ja Fiiat, sali täynnä parhaimpiinsa pukeutuneita entisiä ja nykyisiä raahelaisia. Kodikasta puheensorinaa, tuttujen kättelyä ja odottavaa tunnelmaa. Kuka onkaan seuraava Pekka? Kotiseutujuhlille on edelleen paikkansa.
Ensimmäisiä Pekanpäiviä ja kaupunkifestivaaleja viettänyt kaupunginjohtaja Ari Nurkkala koki viikonlopusta välittyneen mahtavan tekemisen meiningin ja yhteenhiileen puhaltamisen. Sivustakatsojaksi ei Nurkkalakaan jäänyt, sillä miestä nähtiin avajaisissa lipunkantajana, kalaasi-isäntänä, praataamassa tai festivaalien lavalla kehottamassa kansaa somettamaan Raahesta.
–Oikiat Raahelaiset lähtevät jo nuorina Raahesta muualle ja muuttavat vanhoina takaisin Raaheen kaipailemaan Raahesta muualle.
–Missä kaksi suomalaista kohtaa sinne tulee yhdistys. Missä kaksi Raahelaista kohtaa sinne tulee kaksi yhdistystä.
Risto Sassalin runo "Oikiat Raahelaiset", jonka kaupunginhallituksen puheenjohtaja Hanna-Leena Mattila lausui kaupungin tervehdyksessä Pekanpäivien iltajuhlassa sai juhlaväen räjähtämään nauruun. Niin totista totta ja edelleen paikkansa pitävää tuon tarkkakatseisen runoilijalahjakkuuden kynästä. Todistetuksi tuli myös, että raahelaiset osaavat nauraa itselleen.
Jollakin tavoin runo vapautti tunnelmaa, vaikka eivät itseoikeutetun juontajan, Pekan hatussa esiintyneen Seppo Jussilankaan sutkaukset jättäneet suupieliä alaspäin. Huumorilla on ihmeellinen voima.
Tervehdyksessään Mattila iloitsi Raahen hyvistä näkymistä, jota ovat ryydittämässä Mustavaaran Kaivos Oy:n jatkorahoituksen varmistuminen, SSAB:n menestys kireillä teräsmarkkinoilla ja tietysti Fennovoiman ydinvoimalahanke. Raahen saariston valinta vuoden 2016 retkeilykohteeksi on vahvistanut kaupungin matkailullista kehittämistä, mutta täyttä potentiaalia ei matkailuoppaanakin toimivan Mattilan mukaan ole vielä käytetty.
–Elinvoiman eteen on tehtävä työtä.
Yhtenä tärkeimmistä painopistealueista Mattila mainitsi opetuksen, johon erityisesti keskiasteella pitää keskittää voimavaroja.
Puheessaan Mattila totesi myös, että kaupungin on otettava käyttöön kaikki keinot keskittämisen imua vastaan.
–Tulevissa maakuntavaaleissa Raahen on saatava parhaat miehet ja naiset maakuntaan.
Juhlapuheen pitänyt helsinkiläistynyt Vanha Raahe -yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Salmi muisteli omaa lapsuuttaan 50-luvun Raahessa, jossa hän asui samoilla tienoilla kuin missä piti juhlapuhettaan. Sittemmin perhe oli muuttanut Heikun taloon Brahenkadulle meren tuntumaan. Idylli oli ehkä jotain muuta kuin tänä päivänä meren läheisyyteen tavoittelevilla, mutta rikasta elämää seitsemän perheen yhteisössä kertoman mukaan elettiin.
Helsingissä toimivan yhdistyksen Salmi paljasti juhlivan tänä vuonna jo 80-vuotista taivaltaan yhtä jalkaa satavuotiaan Suomen kanssa. Vanha Raahe -yhdistyksen Salmi paljasti olevan vanhin toiminnassa oleva kotiseutuyhdistys. Yhä edelleen yhdistys toimii Raahen parhaaksi ja seuraa kotiseudun tapahtumia. Salmi totesi kotiseuturakkauden olevan voimavara, mutta etäisyyden tuovan realismia.
Huolenaiheena Salmi mainitsi vanhan Raahen puutalokokonaisuuden, jonka asema historiallisena alueena on vaakalaudalla. Helsingin näkökulmasta katsottuna puutaloalue ei kestä enää kovin monen alkuperäisen rakennuksen purkamista ja korvaamista uudella.
Salmi moitti kaupunkia siitä, että Raahesta puuttuu puutalokaupungin erityisyyteen perehtynyt ammattilainen. Hän vaatikin palautettavaksi kaupunginarkkitehtia virkojen joukkoon.
Juhlan lähestyessä loppuaan tunnelma tiivistyi tuttuun tapaan. Seppo Jussilan luetellessa uuden Pekan tuntomerkkejä hiljaisuus oli käsin kosketeltava, mutta mainitessaan keilauksen väki kohahti. Katseet kääntyivät kohti katsomon oikeaa laitaa.
–Frans Säily! Niinpä tietysti.
Frans Säilyn haastattelu luettavissa Raahen Seudun sivuilla 4-5.
