Mainos: Tutustu Raahen Seutu Digiin eurolla kuukausi - tilaa tästä

Jyrki Seppä pohtii psy­kiat­ri­sen hoidon tu­le­vai­suut­ta

Tavoitteena on saada psykiatriset palvelut entistä paremmin ihmisten luo.

Jyrki Sepällä on ollut tiivis työrupeama selvitystyön tekemisessä.
Jyrki Sepällä on ollut tiivis työrupeama selvitystyön tekemisessä.

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän mielenterveyspalveluiden tulosyksikön johtaja Jyrki Seppä on selvittänyt toukokuun alusta saakka Oulun eteläisen alueen mielenterveystyön ja psykiatrisen hoidon palvelujen rakennetta ja tehtäväjakoa.

Sepän selvitystyö kattaa 17 kunnan alueen, jolla on 11 hoitoa antavaa yksikköä. Pelkästään Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän alueella on 1 600 asiakasta ja 20 500 asiakaskäyntiä. Työntekijöitä on 44. Psykiatrisella osastolla on 150 asiakasta ja kaikkiaan 3 200 hoitopäivää vuodessa.

–Emme ole ihan pieni puulaaki.

Selvitystyön taustalla on Jokilaaksojen alueelle laadittu mielenterveystyön ja psykiatrisen hoidon kokonaissuunnitelma, Jokimieli-suunnitelma.

Selvitystyön loppuraportti on valmis syyskuussa. Luvassa on konkreettisia ehdotuksia, joilla palveluita pystytään tekemään nykyaikaisemmin ja tasalaatuisemmin, Seppä sanoo. Tällä hetkellä hoitoon pääsyssä ja avun saannissa on suuri merkitys sillä, missä päin aluetta sattuu asumaan.

Seppä näkee alueen mielenterveystyössä paljon hyvää, mutta kehitettävää on siltikin.

–Nyt täytyy viilata prosessit kuntoon.

Palveluita tuotetaan tämän päivän suositusten mukaisesti.

Jatkossa mielenterveyspalveluissa on tarkoitus lisätä avohoitoa. Palvelut pitäisi saada vietyä asiakkaiden luokse sinne, missä he elävät. Tämä voi tarkoittaa muun muassa liikkuvien työryhmien käyttöä.

–Tätä työtä on Raahessa jo alettu aktiivisesti tehdä.

Selvitystyön tavoitteena on luoda käytäntöjä, joiden avulla asiakas pääsisi mahdollisimman nopeasti ja vaivatta hoidon piiriin. Mielenterveyden ongelmia voisi käsitellä kaikkien terveydenhuollon työntekijöiden kanssa.

Erilaiset mielenterveyspalvelut olisi hyvä integroida osaksi kaikkea terveydenhoitoa, Seppä sanoo.

Selvitystyössä Seppä on käyttänyt tilastollisen tiedon ja empiirisen aineiston kartoitusta. Hän sanoo, että työntekijöillä voi arjen työssä syntyä virheellinen käsitys joidenkin toimenpiteiden yleisyydestä. Esimerkiksi pakkohoitopäätöksiä voi olla jollain alueella vain joitain yksittäistapauksia, mutta tilanteet ovat niin raskaita, että työntekijät voivat kokea tekevänsä päätöksiä yhtenään.

Myös akuutin hoidon tarve voi olla vähäisempää, kuin jollain alueella arjen keskellä koetaan.

Sepän tekemä selvitystyö liittyy meneillään olevaan sote-uudistukseen. Sen jälkeen, kun hän aloitti työnsä, soten etenemisen askelmerkkejä on rukattu uusiksi. Se ei ole kuitenkaan vaikuttanut merkittävästi Sepän työhön.

Mielenterveyspalveluissa joudutaan pohtimaan usein ihmisen itsemääräämisoikeutta. Sepän mielestä kaikenlaisista rajoittamistoimenpiteistä pitäisi päästä eroon. Hoidossa on voitu rajoittaa esimerkiksi asiakkaiden oikeutta käyttää kännykkää.

Seppä korostaa moneen kertaan palveluiden asiakaslähtöisyyden tärkeyttä.

–Työntekijät ovat asiakkaita varten.

Asiakkaalle ei ole tarkoitus kertoa, mitä kaikkea hän tarvitsee, vaan kuunnella hänen omaa käsitystään hoidon tarpeesta ja sen laadusta.

Seppä lupaa, että sote-uudistuksessa psykiatrinen hoito ei ole jäämässä jalkoihin.