Se, että yhdistykset perustavat yhdessä yhdistyksen, ei ole aivan tavallista, mutta niin kuitenkin tapahtui 20 vuotta sitten, kun 20 Raahessa toimivaa yhdistystä perusti Raahen kansalaistaloyhdistys Jytyn.
Jytyn pääasiallisena tarkoituksena oli työllistää alueen työttömiä, kuntoutujia ja vajaakuntoisia ja kehittää keinoja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
– Yhdistykset näkivät kentällä, että tarvittiin vielä tämäntyyppinen yhdistys, arvioi Jytyn elokuussa työnsä aloittanut toiminnanjohtaja Katja Kuusirati.
Puolueisiin sitoutumaton, koko Raahen seutukunnalla toimiva Jyty on vakiinnuttanut asemansa paikallisena hyväntekeväisyysyhdistyksenä, jonka työllistämät ihmiset muun muassa antavat tärkeää kotiapupalvelua vanhuksille ja pitkäaikaissairaille.
Hansa-talossa Pekkatorin kaakkoiskulmassa Raahen kaupungin vuokratiloissa toimivalla Jytyllä on nykyisin 19 yhdistys- ja 3 yksityisjäsentä. Hallitus, joka kokoontuu kerran kuukaudessa ja johtaa sosiaalista yritystä, toimii ilman korvauksia pullakahviperiaatteella.
– Tämä on perushyväntekeväisyyttä, kuittaa hallituksen puheenjohtaja Erkki Piippo.
Jytyn toiminta on varsin pitkälti kiinni siitä, kuinka paljon kuntoutusrahoja eduskunnan budjettiin tulee. Kuusirati ja Piippo pitävät sotea jossain määrin uhkana Jytyn toiminnalle.
– Kuntouttavien työpaikkojen tulevaisuus on auki, TE-keskukset lakkautetaan – on paljon muuttuvia työntekijöitä, sanoo Kuusirati.
– Pitää toivoa, että yhteistyökuviot ja jatkuvuus säilyvät, sanoo Piippo.
Jyty työllistää nyt 9 palkallista. Lisäksi 20 henkilöä on Jytyn toiminnassa kuntouttavassa työtoiminnassa. Jyty tarjoaa heille kiinnekohdan yhteiskuntaan ja työelämään.
Viime vuonna yhdistys maksoi 200 000 euroa palkoja. Saatavia, jotka muodostuvat laskutetuista asiakasmaksuista, kuntayhtymän kuntoutusrahoista ja työllistymisen kuntalisästä, oli suunnilleen saman verran.
Yhdistys ei tuota voittoa, mutta käytännön syistä sen kassavirran täytyy olla positiivinen.
Piipon mukaan Jyty joutui tekemään viime vuonna korjausliikkeitä, koska sen menot uhkasivat ylittää tulot.
– Tavallaan tehtiin liian paljon hyvää. Huomattiin, ettei ilman palkkatukea voikaan työllistää niin paljon.
Katja Kuusirati ei ole varma, onko kaikille Raahessa auennut se, mihin kaikkeen Jytyn tekemä työ vaikuttaa.
Jytyn kotiaputoiminta on edullista, mutta yhdistyksen tarkoitus ei ole kilpailla yritysten kanssa. Sen asiakkaita ovat henkilöt, jotka tarvitsevat apua sairauden tai vanhuuden takia – siis henkilöt, joilla ei ole varaa kalliisiin palveluihin.
Siivous on hinnoiteltu vajaaksi 20 euroksi tunnilta, samoin kuin pihatyöt. Kauppaan saa apua 13 eurolla tunnilta, eikä sairaalareissun kaveriapu maksa paljon enempää.
Rahallista arvoa ei voi laskea sille, että Jytyn väki käy lieventämässä monien yksinäisten yksinäisyyttä.
– Monille saattaa olla kuukauden kohokohta, että Jytyn siivooja tulee, Kuusirati sanoo.
Kunnat saavat säästöä, koska Jytyn pitkäaikaistyöttömistä ei tarvitse maksaa sakkoja.
Piippo laskee säästöihin senkin, että kalliilta laitospaikoilta voidaan kotiuttaa ihmisiä, koska Jytyn työntekijät käyvät heidän apunaan kotona.
– Me ollaan iso säästöpossu alueen kunnille. Kunnilla ei tarvitse olla niin paljon sosiaalipuolen väkeä, arvioi Erkki Piippo.
Vaikka Jyty työllistääkin ennen kaikkea kuntouttavassa työssä olevia, on se Piipon ja Kuusiratin mukaan onnistunut saamaan erityisen sitoutunutta ja hyvää väkeä palkkalistoilleen. Sen huomaa muun muassa silloin, kun joku työntekijöistä sairastuu. Muut paikkaavat mielellään tilanteen. Sosiaalisessa yrityksessä työskentelevien työntekijöiden fyysiset rajoitukset ja pitkäaikainen kuntoutustausta otetaan huomioon.
Katja Kuusiratin mielestä on tärkeää pitää huolta työntekijöistä myös sen jälkeen, kun heille maksettu palkkatuki loppuu ja työsuhde päättyy. Työntekijälle yritetään etsiä jatkoa, jottei hänen saamansa työkokemus valuisi hukkaan.
Jyty johdattaa työelämään myös kielitaidottomia maahanmuuttajia. Osa heistä on saattanut asua Suomessa parikymmentä vuotta oppimatta kieltä kunnolla.
Kuusirati toivoo, että asiakkaat kohtelisivat heitä kuten kantasuomalaisia.
– He ovat niin nöyriä ja työorientoituneita kuin vain olla voivat ja saattavat poimia 2 kuukautta marjoja yötä päivää työtoiminnan ohella, kertoo Kuusirati.
Jytyn uusi toiminnanjohtaja Katja Kuusirati on koulutukseltaan sosionomi ja kotoisin Arkkukarista. Hän on toiminut aiemmin etsivässä nuorisotyössä Satelliitissa Siikajoella.
Fakta
Jyty
Raahen kansalaistaloyhdistys Jyty ry perustettiin 8.1.1998.
Hallituksessa toimivat puheenjohtaja Erkki Piippo, Eija Arvola, Liisa Kaijankoski, Eero Kanamäki, Oili Laulumaa, Valma Nylund, Vuokko Riihijärvi, Kirsti Rinne, Eero Ylilehto ja sihteeri, toiminnanjohtaja Katja Kuusirati.
Sosiaalinen yritys tarjoaa kotiaputoimintaa muun muassa hyvinvointikuntayhtymän palveluseteliasiakkaille ja virkistystoimintaa eläkeläisille ja pitkäaikaissairaille ja pitää käsityömyymälää ja korjausompelimoa Hansa-talossa.
