Vuosi 2017 on ollut Pyhäjoen kaavoituksessa vilkasta aikaa, ilmenee kunnan kaavoituskatsauksesta. Pyhäjoen kunta on ollut Oulun jälkeen maakunnan toiseksi vilkkain kaavoittaja viimeisten 5 vuoden aikana.
Kaavoitustyö ei kuitenkaan lopu, sillä vireillä on muun muassa Saarenalueen koulukeskuksen asemakaavan muutos. Alue on 8,4 hehtaarin laajuinen ja käsittää koko koulukeskuksen alueen Peltotielle asti. Vanhan koulun alue on rajattu siitä pois. Koko alueesta tulee koulualuetta ja vanhat rivitalot puretaan.
Ollinmäen liikekorttelin asemakaava on tulossa nähtäville jo alkuvuodesta 2018. Kaavan tavoitteena on sallia vähintään 5 000 kerrosneliömetrin suuruisen vähittäistavarakaupan sijoittaminen Pyhäjoelle. Alueelle on laadittu kaupallisten vaikutusten arviointiselvitys kesällä 2016.
Kunnanjohtaja Matti Sorosen mukaan Pyhäjoen ostovoimasta valuu naapurikuntien kauppoihin peräti 60 prosenttia, koska Pyhäjoen kaupat eivät pysty palvelemaan tarpeeksi laadukkaasti ja laajasti.
Soronen on pettynyt myös Arinan päätökseen rakentaa Pyhäjoelle vanhan Salen tilalle vain Sale-myymälä.
Ollinmäellä muuttuu myös valtatie 8 risteysalueen kaava. Alueen liikenneturvallisuus paranee.
Pirttikosken rantayleiskaava on tulossa valtuustokäsittelyyn ensi vuoden aikana, samoin Matinsaaren kaava.
Valmisteilla olevan Matinsaaren alueen osayleiskaavan alueen pinta-ala on 133,3 hehtaaria. Siitä Matinsaaren osuus on kuitenkin vain 37 hehtaaria sillä kaavassa on mukana alue kohti Ollinmäkeä.
Karin alueen osayleiskaavan valmistelu on päätetty aloittaa Matinsaaren jälkeen. Se ajoittuu kunnan kaavoituskatsauksen mukaan vuosille 2019-20.
Kirkonseudun korttelien 192–194 kaavoissa Vanhatien varressa on menossa valitusten jättöaika Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaavavalitus on puolestaan käsittelyssä Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa Saarenalueen torikorttelin kaavasta.
Tiealueiden Vanhatien ja Virastotalon asemakaavan muutos on kunnassa jo saanut lainvoiman. Tiealueen kaava pyrkii säilyttämään vanhantien raitin, mutta huolehtii myös liikenneturvallisuudesta.
Myös ns. Pyhäjokitalon kaava nykyisen Salen paikalla on lainvoimainen.
Valmiita tuulivoimapuistokaavoja Pyhäjoella on seitsemän. Mäkikankaan tuulivoimapuisto on jo rakennettu. Siellä on pyörinyt 11 turbiinia kesästä 2016 lähtien. Silovuorelle on noussut 8 turbiinin puisto, joka on ollut tuotannossa jo tämän vuoden
Karhunnevankankaan tuulivoimapuiston rakentaminen on alkamassa ja sinne on yhtensä tulossa 40 tuulivoimalaa.
Parhalahden itäinen tuulivoimapuiston sekä Paltusmäen kaavat tulivat voimaan kesällä 2015. Parhalahdelle voi nousta 11 ja Paltusmäelle 5 turbiinia. Oltavan tuulivoimapuiston osayleiskaavassa on paikat 26 tuulivoimalalle.
Polusjärven tuulivoimapuiston osayleiskaava sain lainvoiman viime kesäkuussa.
Puskakorvenkallio, on jäänyt odottamaan Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavan lopullisia rajauksia. Merinahkaisen merituulipuiston kaava on ollut valmis jo vuosia, mutta se ei ainakaan toistaiseksi ole toteutunut.
Pyhäjoen kunnanhallitus hyväksyi Pyhäjoen kunnan kaavoituskatsauksen vuodelle 2017 maanantaina.
Pyhäjoen maankäyttöstrategia sai uuden suunnan, kun Fennovoima valitsi ydinvoimalansa sijoituspaikkakunnaksi Pyhäjoen vuonna 2011.
Pyhäjoen kaavoja ovat mm. Yppärin, Etelänkylä-Viirteen, Parhalahden ja Ollinmäen teollisuusalueen osayleiskaavat, sekä Pyhäjoen merenrannikon osayleiskaava ja Hanhikiven ydinvoimalaitoksen osayleiskaava. Lisäksi vaikuttavat Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava ja vaihekaavat 1,2, ja 3.